Sähkölämmityksen ohjaus

Suora sähkölämmitys on teknisen luonteensa puolesta helppo kytkeä ulkoiseen lämmönsäätöohjaukseen. Sähkölämmityksen nopea reagointi sekä tarkkuus lämmittimien säädössä mahdollistavat lämpötilojen aktiivisen säädön.

Nyrkkisääntönä pidetään, että laskemalla lämpötiloja asteen verran, säästetään lämmityskustannuksissa 5 prosenttia ja huonekohtaisella lämmityksenohjauksella voi vuositasolla säästää tilojen lämmityskustannuksien osalta jopa 30 prosenttia. Suuri vuosisäästö edellyttää sitä, että talo on tyhjillään työ/koulupäivän ajan ja sisälämpötilaa voidaan laskea silloin tehokkaasti.

Kuva 1. Kulutus jakautuu tyypillisesti epätasaisesti eri huoneille. Ilman apuvälineitä jakaumaa on vaikea hahmottaa. Energiansäästö alkaa mittaamisesta ja säännöllisestä kulutuksen seuraamisesta.

Kuinka lämmitystä voidaan optimoida

Lämpötilojen optimoimiseen on monta keinoa ja lämpötiloja voidaan laskea ilman, että sen tarvitsee heikentää asumisviihtyvyyttä:

• Huoneiden ylilämmitys voidaan estää asettamalla kunkin huoneen lämpötilat vastaamaan käyttötarkoitusta. Esimerkiksi makuuhuoneen ei tarvitse olla yhtä lämmin kuin pesuhuoneen. Erityisesti keväisin ja syksyisin ulkolämpötilojen vaihtelu on suurta ja termostaattien asetukset on hyvä tarkistaa.
• Yksittäisen huoneen ollessa pidempään käyttämättömänä, voidaan sen lämpötilaa pitää alemmalla tasolla. Esimerkiksi lomamatkojen ajaksi koko asunnon peruslämpö voidaan laskea jopa 12 asteeseen.
• Kodin sähkö on mahdollista ostaa pörssisähkösopimuksella, jossa hinta vaihtelee vuorokauden aikana. Ohjaamalla esimerkiksi varaavan lattialämmityksen ja käyttöveden lämmitys sellaisille tunneille, jolloin sähköä saa edullisesti, voidaan vuositasolla säästää merkittävästi.
• Lämmitystä voidaan optimoida myös käyttämällä niitä lämmittimiä, jotka soveltuvat kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten. Lattialämmitys varaa lämpöä talon rakenteisiin ja ylläpitää mukavaa oleskelulämpötilaa. Samalla lattia säilyy miellyttävän lämpimänä jaloille. Lämpöpatterit taas ovat tehokkaita nostamaan huoneilman lämpötilaa ja toimivat hyvin nopeissa lämpötilan nostoissa. Ilmalämpöpumppu on tehokas lämmitysmuoto niin kauan kuin ulkolämpötila ei laske liian alas. Viilennystä käytettäessä on tärkeää, että talon muut lämmittimet eivät pyri samaan aikaan lämmittämään tiloja.

Kuinka alas lämpötiloja voidaan laskea?

Mitä matalammaksi lämpötilat lasketaan, sitä vähemmän lämpöhävikkiä tapahtuu ja energiaa kuluu lämmitykseen. Ylilämmitystilanteitakin syntyy vähemmän. Hyvin eristetyissä taloissa lämpötilat eivät useinkaan ehdi päivän kuluessa laskea montaa astetta. Huonommin eristetyissä taloissa lämpötilat voivat vastaavasti laskea nopeastikin. Oikea lämpötilan pudotuksen suuruus on tapauskohtainen ja riippuu useista seikoista, kuten rakennuksen energiatehokkuudesta, käytettävistä lämmittimistä, poissaolon pituudesta ja kyseessä olevasta huoneesta.

Turvallisena peruslämpönä päivittäisiin pudotuksiin voidaan pitää noin 15–16 asteen lämpötilaa, josta lämpö voidaan nostaa tehokkaasti takaisin oleskelulämpötilaan. Tällöin päivittäiset lämpötilanvaihtelut eivät ole liian suuria. Mikäli asunnon normaali oleskelulämpötila on 21 astetta, syntyy näillä lämpötilan pudotuksilla jo huomattavia säästöjä. Pidempien poissaolojen ajaksi lämpötiloja voidaan usein laskea tätäkin alemmas. Vapaa-ajan asunnoissa lämpötilojen pudotus voi olla vieläkin suurempi.

Lämpötiloja mietittäessä kannattaa erityishuomiota kiinnittää märkätilojen ja vesijohtoja sisältävien huoneiden lämpötiloihin. Näissä tiloissa vaarana on putkien jäätyminen ja vesivahingot, mikäli lämpötilat painuvat liian alas.

Käytännön ohjaus

Lämpötilojen optimointia on mahdollista tehdä manuaalisesti säätämällä käsin lämmittimien omia termostaatteja tai käyttämällä ajastimia lämmönpudotuksiin. Usein kuitenkin oman ajan arvostus ja rutiiniomaisten säätöjen toistuva suorittaminen ovat esteenä laajemmalle päivittäiselle ja huonekohtaiselle lämpötilojen säätämiselle, vaikka sillä olisi mahdollista säästää huomattavastikin kulutuksessa ja sitä kautta sähkölaskussa.

Ohjauksen apuvälineet

Aktiiviseen säätöön on olemassa myös järjestelmiä, jotka tekevät säätämisen ja optimoinnin automaattisesti käyttäjän määrittämien asetusten mukaan kullekin huoneelle tunti- ja päiväkohtaisesti ohjaten lämmitystä automaattisesti vuorokauden edullisille tunneille. Markkinoilla on tarjolla useampia jonkin verran toisistaan eroavaa vaihtoehtoa.

Markkinoilla on suorasähköjärjestelmään kytkettäviä langattomia järjestelmiä, jotka voidaan asentaa olemassa olevien lämmittimien yhteyteen ohjaamaan huoneiden lämpötiloja. Nämä soveltuvat suoralla sähköllä toimivien patteri-, katto- ja lattialämmitysten sekä ilmalämpöpumpun ohjaamiseen. Ohjaukseen voidaan lisätä myös lämminvesivaraaja sekä auton lämmityksen ohjaus.

Ohjaus tapahtuu internetin välityksellä tietokoneen, tabletin tai puhelimen avulla. Järjestelmä on osin itseoppiva ja säästöjen lisäksi se tuo käyttäjälleen myös muita hyötyjä. Järjestelmän langattomat laiteratkaisut mahdollistavat muun muassa nopean asennuksen ja se mukautuu hyvin eri ympäristöihin.

Kuva 2. Kodin lämmitystä voi ohjata tietokoneella sekä mobiililaitteilla.

Oikeat lämpötilat

Järjestelmä mittaa ja ohjaa huoneiden lämpötiloja langattomilla antureilla, jotka on vapaasti sijoitettavissa kuhunkin huoneeseen. Tällöin mittauspisteeksi voidaan valita optimaalinen paikka ja anturia voidaan tarvittaessa myös siirtää. Anturi asennetaan yleensä kunkin huoneen sisäseinään noin 1,5 metrin korkeudelle, jossa mittaustulos vastaa mahdollisimman hyvin oleskelulämpötilaa.

Järjestelmä ottaa ohjauksessa huomioon myös ulkolämpötilan sekä sääennusteen lämmityksen ennakoinnissa. Tällöin vältytään epätasaisilta lämpötiloilta, jotka voivat johtua esimerkiksi ulkolämpötilan nopeista muutoksista. Lämpötilat voidaan tarvittaessa asettaa jopa 0,1 asteen tarkkuudella ja järjestelmä ohjaa lämmityksiä automaattisesti asetusten mukaan. Säädöt tehdään selainpohjaisella käyttöliittymällä tai mobiililaitteella ja asetuksia voidaan muuttaa tarvittaessa etänä.

Tilojen tarkkailu ja kiinteistön hallinta

Järjestelmä antaa käyttäjälleen mahdollisuuden tarkkailla eri huoneiden lämpötiloja etänä ja tarvittaessa siihen voidaan asettaa hälytysrajat kosteudelle ja lämpötiloille, joiden ylittymisestä tai alittumisesta järjestelmä antaa hälytyksen. Ominaisuutta voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistön kunnossapidossa.

Kuva 3. Järjestelmä antaa reaaliaikaista tietoa kunkin huoneen lämpötilasta. Lämmön säätäminen on helppoa.

Mikäli tilojen tarkkailu on tärkeää, voidaan järjestelmään liittää myös vuotovahti valvomaan pinnan kosteutta. Ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi silloin, jos lämminvesivaraaja on sijoitettu tilaan, jossa ei ole lattiakaivoa ja jossa kosteusvauriot ovat mahdollisia.

Järjestelmä tallentaa myös historiatietoa kunkin huoneen lämpötiloista sekä huonekohtaisesta lämmityksen sähkönkulutuksesta. Tieto helpottaa kiinteistön hallintaa ja auttaa tunnistamaan lämmityksen ongelmakohdat.