Määritelmiä ja termejä

EER (Energy Efficiency Ratio)

EER eli kylmäkerroin. Mitä korkeampi luku sitä energiataloudellisempi laite on.

E-luku

Rakennuksen kokonaisenergiankulutus ilmaistaan E-luvulla (kWh/m² vuodessa), jossa m² on lämmitetty nettoala. E-lukua laskettaessa eri energiamuodoille käytetään energiakertoimia, jotka ohjaavat valitsemaan ympäristön ja ilmaston kannalta mahdollisimman haitattomia vaihtoehtoja. Lämmitystapavalinnalla on ratkaiseva merkitys rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja E-lukuun.

Energiakertoimet

– Sähkö 1,20
– Kaukolämpö 0,50
– Kaukojäähdytys 0,28
– Fossiiliset polttoaineet 1,00
– Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50

Energiatehokkuusluokka

Rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmaisee rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden. Luokka perustuu rakennuksen E-lukuun. Energiatehokkuusluokkaa kuvataan tunnuksilla A–G. Uudisrakentamisessa vähimmäisvaatimukset tarkoittavat käytännössä nykyään B-luokan talojen rakentamista. Energiatehokkaana talona voidaan puolestaan pitää A-luokkaan yltävää rakennusta.

Energiaselvitys

Energiaselvitys on rakennusluvan liitteeksi tehtävä selvitys rakennuksen energiankäytöstä. Energiatodistus on yksi energiaselvityksen osa. Energiaselvitys toimii myös rakennuttajan apuvälineenä suunniteltaessa rakennuksen energiatehokkuutta.

Energiatodistus

Vuoden 2008 alusta lähtien uusille rakennuksille on vaadittu energiatodistus. Energiatodistus on tehty auttamaan kuluttajaa vertailemaan rakennusten energiankulutusta. Energiatodistuksessa rakennukset luokitellaan asteikolla A:sta G:hen. Energiatehokkaimmat rakennukset kuuluvat A-luokkaan.

Ilmanvaihdon ominaissähköteho, SFP-luku

Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho (SFP-luku, Specific Fan Power) on rakennuksen koko ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimien yhteenlaskettu sähköverkosta ottama sähköteho jaettuna ilmanvaihtojärjestelmän mitoitusjäteilmavirralla tai mitoitusulkoilmavirralla m³/s (suurempi näistä).

Ilmatiiveys, n₅₀-luku

Rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla (vuotoilma) on suuri merkitys rakennuksen energiankulutuksen kannalta. Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla. Mittauksessa aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille ja laitteistolla saadaan tulokseksi ilmanvuotoluku, eli q50-luku. Se kertoo kuinka monta kuutiota ilmaa (m³) vuotaa ulkovaipan neliön (m²) läpi tunnissa paine-eron ollessa 50 pascalia.

Kausilämpökerroin, SCOP

SCOP (Seasonal COP = Seasonal Coefficient of Performance) on vuotuinen lämpökerroin, joka ilmoitetaan tietyllä ilmastovyöhykkeellä (Etelä-Eurooppa / Keski-Eurooppa / Pohjois-Eurooppa).

Keskimääräinen vuotuinen lämpökerroin, SPF

SPF (Seasonal Performance Factor) ilmoittaa saadun käyttökelpoisen lämpöenergian määrän suhteessa käytettyyn sähköenergiaan vuodessa.

Koneellinen ilmanvaihto

Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan puhaltimilla.

Kylmäsilta

Rakenteen osa, jonka lämmöneristyskyky on muuta rakennetta huonompi saattaa muodostaa kylmäsillan. Lisälämpöhäviöiden lisäksi kylmäsillat saattavat aiheuttaa home- ja kosteusongelmia. Kylmäsilloilta vältytään ammattitaitoisella rakenteiden suunnittelulla ja huolellisella rakentamisella.

Lämmönläpäisykerroin, U-arvo

U-arvo eli lämmönläpäisykerroin kuvaa rakenteiden eli seinien, ala- ja yläpohjan sekä ikkunoiden ja ovien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin rakenne eristää lämpöä. U-arvon yksikkö on W/(m²K) (wattia neliömetriä ja lämpöastetta kohti) eli se kertoo kuinka monta wattia lämpöä karkaa rakenteen läpi, kun sisä- ja ulkoilman välillä on yhden asteen lämpötilaero.

Lämmöntalteenotto, LTO

Lämmöntalteenotto koneellisessa tulo/poisto -ilmanvaihdossa. Jos lämmöntalteenottokennoa ei ole, koneellinen ilmanvaihto puhaltaa lämpimän sisäilman (poistoilman) ulos talosta +20-asteisena. Hyvät lämmöntalteenottokennot voivat jäähdyttää poistoilman jopa -10 asteeseen hyödyntäen lämpimän poistoilman energiasisällön. Talteenotettu lämpö käytetään taloon tuotavan raittiin ilman lämmittämiseen.

Lämpökerroin, COP

Lämpöpumpun tehokkuutta kuvaa lämpökerroin (COP = coefficient of performance). Se kertoo, kuinka paljon pumppu tuottaa lämpöä kyseisellä hetkellä ja kyseisissä olosuhteissa suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan. Lämpökerrointa voi ajatella laitteen hyötysuhteena tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi lämpökerroin kolme vastaa 300 prosenttia lämpöä suhteessa laitteen kuluttamaan sähköön.

Lämpökuorma (sisäinen)

Sähkölaitteet, ihmiset ja eläimet tuottavat lämpöä ja nostavat sisätilojen lämpötilaa. Jos esimerkiksi televisio kuluttaa sähköä 100 watin teholla, se tuottaa 100 wattia lämpötehoa ympäristöönsä.

Lämpökuorma (ulkoinen)

Auringonsäteily tuottaa keskikesällä noin 1 kilowatin lämpötehon kohtisuoralle neliömetrin kokoiselle pinnalle. Auringon lämpösäteilyn vaikutus talon lämmitykseen on merkittävä keväästä syksyyn.

Lämpötilakorjattu kulutus

Lämpötilakorjauksella saadaan eri ajanjaksojen kulutukset keskenään vertailukelpoisiksi huomioiden eri ajanjaksoina toteutunut ulkolämpötila. Korjaus tehdään käyttämällä Ilmatieteenlaitoksen kuukausittain eri vertailupaikkakunnille julkaisemia lämmitystarvelukuja.

Nollapäästöinen rakennus

Nollapäästöinen rakennus tarkoittaa rakennusta, jossa on erittäin korkea energiatehokkuus ja joka vaatii vain hyvin vähäisen määrän energiaa, eikä tuota hiilidioksidipäästöjä paikan päällä fossiilisista polttoaineista. Rakennus aiheuttaa siis vain erittäin vähäisen määrän kasvihuonekaasupäästöjä.

Esimerkki suomalaisesta nollaenergiatalosta on Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama täysin puurakenteinen Luukku-talo, joka osallistui eurooppalaisten korkeakoulujen ekotehokkaan rakentamisen kymmenotteluun, Solar Decalthlon Europe 2010 -kilpailuun, Madridissa. Luukku-talo voitti kilpailussa arkkitehtuurin osakilpailun ja sijoittui kokonaiskilpilussa viidenneksi.

Talon katolla on aurinkokeräimiä ja -paneeleja, joilla tuotetaan tarvittava lämpö ja sähkö. Talo toimii Suomen olosuhteissa nollaenergiatalona ja Espanjassa plusenergiatalona.

Painovoimainen ilmanvaihto

Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella.

Primäärienergia, -kerroin

Primäärienergia on jalostamatonta luonnon energiaa mitattuna siinä muodossa kuin se on ennen muunnosprosessia. Sitä ovat esimerkiksi öljy öljykentässä, tuuli, auringonsäteily jne. Primäärienergia jaetaan uusiutuvaan ja uusiutumattomaan energiaan. Primäärienergiakertoimella otetaan huomioon energiantuotannon ja -siirron häviöt.

SEER = vuotuinen kylmäkerroin SEER

Laitteella tuotettu jäähdytysenergia suhteessa jäähdytykseen kuluneeseen sähköenergiaan, keskimääräinen vuositason kerroin, laskettu tietyllä ilmastovyöhykkeellä.

Vertailulämpöhäviö

Rakennuksen energiatalouden määräystenmukaisuus tarkistetaan niin sanotulla tasauslaskennalla. Rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö ei saa olla rakennukselle määriteltyä vertailulämpöhäviötä suurempi. Vertailulämpöhäviö lasketaan käyttäen U-arvojen, LTO-laitteen vuosihyötysuhteen ja ilmatiiveyden vertailuarvoja.