Sähkölämmitys

Sähkölämmitys oli aikanaan uudistaloissa yleinen, mutta nykyisin se on menettänyt asemaansa etenkin maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumpuilla toteutetuille vesikiertoisille lämmitysratkaisuille.

Suora sähkölämmitys (huonekohtainen sähkölämmitys) on yleensä edullisin lämmitysmuoto investointina, mutta vastaavasti energiakustannukset ovat kalliimmasta päästä. Suoran sähkölämmityksen etuja ovat sen nopea reagointi ja tarkkuus lämpötilasäädöissä sekä korkea energiatehokkuus lämmön jakamisessa.

Suora sähkölämmitys soveltuu rakenteellisesti tavanomaista energiatehokkaamman uudistalon lämmitysmuodoksi, kun sen rinnalla toimii yksi tai useampi ilmalämpöpumppu, joka tuottaa pääosan tilojen lämmityksestä sekä mahdollisesti tulisija. Käyttöveden lämmityksen energiatehokkuutta voidaan lisäksi parantaa esimerkiksi aurinkolämpökeräimillä tai poistoilmalämpöpumpulla, joka korvaa samalla ilmanvaihtokoneen.
Lattialammitykaapelin asennus lämmönjakolamelliin
Kuva. Lattialämmityskaapelin asennusta lämmönjakolamelliin. Soveltuu puurakenteisille lattianalusrakenteille. (Kuva Mikko Arvinen)
Vesikiertoinen sähkölämmitys oli suosittu 1990-lukua vanhemmissa taloissa, mutta tämän päivän sähkön hinnoitteluperusteella se ei yleensä ole taloudellisesti kannattava valinta uudistaloon. Vesikiertoisen sähkölämmityksen etuna on, että se voidaan vaihtaa myöhemmin toiseen lämmitysmuotoon tai sitä voidaan täydentää myöhemmin.

Vanhemmissa sähkölämmitysjärjestelmissä isokokoinen, vanha vesivaraaja kannattaa yleensä korvata uudella, pienikokoisella vesi varaajalla tai hyödyntää vanhaa varaajaa tapauskohtaisesti esimerkiksi maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Isokokoisella vesivaraajalla varustetun vesikiertoisen sähkölämmityksen muuttaminen suoraksi sähkölämmitykseksi voi olla myös kannattavaa.

Useita toteutustapoja

Sähkölämmitys voidaan toteuttaa joko vesikiertoisena sähkölämmityksenä, ilmalämmityksenä tai huonekohtaisena sähkölämmityksenä patterien tai lämmityskaapeleiden avulla, jolloin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan erillinen vesivaraaja.

Ilmalämmitys on kannattavin toteuttaa ilmanvaihtokanavistoa hyödyntäen siten, että sähkövastuksella täydennetty ilmanvaihtokone tai esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu jakaa lämmön huoneistoon. Sopivimpia kohteita ilmalämmitykselle ovat pienehköt matala- tai passiivienergiatalot.

Monissa lämmitysjärjestelmissä sähkö toimii vara- tai lisälämmityksenä. Riippumatta päälämmitysmuodon valinnasta, sähkölämmitys on erityisen järkevä ja luotettava valinta termostaattiohjattuna itsenäisenä varalämmitysmuotona.


Sivua päivitetty viimeksi 6.6.2024