Tukilämmitysjärjestelmät

Tukilämmitysjärjestelmät ovat täydentäviä lämmitysjärjestelmiä, joilla talon koko lämmöntarpeen kattaminen on hankalaa tai mahdotonta, mutta joilla voidaan pienentää merkittävästi ostettavan energian määrää. Täydentäviä lämmitysjärjestelmiä ovat tulisijat, aurinkolämpö ja ilmalämpöpumput.

Tulisijat

Lähes kaikkiin uusiin pientaloihin tulee tulisija. Tulisijoilla voidaan tarvittaessa kattaa merkittävä osa lämmitystarpeesta uusissa pientaloissa. Tulisija sopii myös hyvin varalämmönlähteeksi sähkökatkosten tai lämmitysjärjestelmän toimintahäiriöiden aikana.

Paras tulos saavutetaan massiivisilla, varaavilla tulisijoilla, joiden rakenteisiin varautuva lämpö siirtyy huonetiloihin pienellä teholla pitkän ajan kuluessa. Tällöin tulisija ei aiheuta liian korkeita sisälämpötiloja. Varaavan tulisijan hyötysuhde on jopa 80–85 prosenttia. Sopivan kokoisella tulisijalla on mahdollista tuottaa jopa kolmasosa talon lämmitystarpeesta.

Jos polttopuun saa ilmaiseksi esimerkiksi omasta metsästä, pienentää varaava tulisija ostettavan lämmitysenergian tarvetta. Puun polttaminen on kannattavaa erityisesti sähkölämmitteisessä talossa.

Puuta kannattaa polttaa erityisesti kovien pakkasten aikana, jolloin lämmitystarve on suuri ja tulisijan tuottama lämpö ei aiheuta sisäilman lämpötilan nousua.

Talon suunnitteluvaiheessa on tärkeää huolehtia siitä, että puulle varataan riittävästi varastotilaa.

Pellettitakat

Pellettitakat sopivat hyvin tukijärjestelmäksi esimerkiksi huonekohtaisen sähkölämmityksen rinnalle. Pellettitakka tarvitsee hormin lisäksi sähköliitynnän, sillä siinä on puhaltimet palamisilmalle ja lämmitetylle ilmalle. Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakan säiliöön mahtuu usean päivän pellettitarve.

Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla. Lämmitystä voidaan ohjata huoneilman lämpötilan mukaan. Markkinoilta löytyy myös pellettitakkoja, jotka siirtävät lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja malleja, joissa lämpö voidaan siirtää useampaan huonetilaan ilmakanavia pitkin. Pellettitakka on kevytrakenteinen eikä vaadi massiivista perustusta kuten tavalliset takat.

Talon suunnitteluvaiheessa on tärkeää huolehtia siitä, että pelletille varataan riittävästi varastotilaa.

Aurinkolämmitys

Auringosta saadaan myös Suomen leveysasteilla yllättävän paljon energiaa. Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista helmikuun alusta marraskuuhun saakka. Aurinkoenergiaa hyödynnetään tuottamalla lämpöä aurinkokerääjillä ja sähköä aurinkopaneeleilla.

Yleensä aurinkolämpöä käytetään lämpimän käyttöveden valmistukseen, mutta suurempi hyöty siitä saadaan, jos aurinkokerääjät liitetään myös vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Aurinkokerääjät ovat yleensä tasokerääjiä, mutta tarjolla on myös tyhjiökerääjiä, joilla saavutetaan parempi hyötysuhde.

Tasokeräimillä, joissa on suuri absorptiopinta, saavutetaan parhaat hyötysuhteet, kun tuotettava lämpötila on suhteellisen matala eli keräimen ja ympäristön lämpötilaero ei ole kovin suuri. Siksi lämmitysjärjestelmissä pitäisi käyttää mahdollisimman matalia lämpötiloja sallivia lämmönjakotapoja, ja aurinkolämpö tulisi syöttää järjestelmässä mahdollisimman viileään pisteeseen. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä se toimii selvästi paremmin kuin patteriverkossa matalamman lämpötilatason vuoksi.

Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin puolet lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta. Jos aurinkokerääjät on kytketty lämmitysjärjestelmään, voidaan aurinkolämmöllä tuottaa jopa 25–35 prosenttia lämmitystarpeesta. Matala- ja passiivienergitaloissa osuus on suurempi johtuen pienemmästä lämmitystarpeesta.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppu (ilma-ilmalämpöpumppu) siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja luovuttaa sen suoraan sisäilmaan. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös sisäilman viilentämiseen. Ilmalämpöpumppu lämmittää/jäähdyttää käytännössä vain sitä tilaa johon se on asennettu.

Ilmalämpöpumpun tuottaman lämmön määrä riippuu ulkoilman lämpötilasta. Mitä kylmempää ulkona on, sitä vähemmän lämpöä voidaan tuottaa. Ilmalämpöpumppujen suorituskyky on parantunut ja laadukkailla laitteilla voidaan saada merkittävästi lämpöä jopa -25 °C:n ulkolämpötiloissa.

yhellä ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa tyypillisesti 30–60 prosenttia huonetilojen lämmitysenergiasta. Lämpöpumpun mitoitus, sisäyksikön asennus, laitteen käyttötavat ja huonejako vaikuttavat saavutettavan säästön määrään.

Ilmalämpöpumppu soveltuu hyvin huonekohtaista sähkölämmitystä täydentäväksi lämmitystavaksi.