Ilmanpitävyys
Rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla (vuotoilma) on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat ilmatiivit. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan energiatehokkaasti koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla. Mittauksessa aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille ja laitteistolla saadaan tulokseksi ilmanvuotoluku, eli q50-luku. Se kertoo kuinka monta kuutiota ilmaa (m3) vuotaa ulkovaipan neliön (m2) läpi tunnissa paine-eron ollessa 50 pascalia. Ilmanvuotoluvun yksikkö on m3/(h m2).
Pieneen ilmanvuotolukuun pääsy edellyttää yleensä kahden mittauksen tekemistä. Ensimmäisen mittauksen tulosten perusteella korjataan vuotopaikat ja toisella mittauskerralla tarkistetaan, että vuotopaikat on varmasti saatu korjattua.
Ilmanpitävyys varmistetaan mittaamalla
Rakennuksen ilmanpitävyys voidaan tarkistaa varmimmin mittaamalla se rakenteilla olevasta talosta sen jälkeen kun ilmasulku on asennettu mutta sisäverhouslevyjä ei ole vielä asennettu. Tässä vaiheessa ilmatiiveyttä voidaan vielä tarvittaessa parantaa. Mahdollisten parannustöiden jälkeen mittaus vielä uusitaan varmuuden vuoksi.Jos ilmatiiveyttä ei ole mitattu tai muulla tavoin varmennettu, oletetaan E-luvun laskennassa ilmatiiveyden arvoksi q50 =4,0 m3/(h m2), mikä on uudisrakennukselle heikko luku. Ilmatiiveysmittauksen sijaan talotehtaat voivat varmentaa, että sen käyttämät rakenneratkaisut ja toteutustavat johtavat parempaan ilmatiiveyteen. Tämä tehdään mittaamalla riittävän monen valmiin talon ilmatiiveys.
Energiatehokkaalle talolle ilmatiiveystavoitteen tulisi olla selkeästi alle 1,0 m3/(h m2). Tällä saavutetaan noin 20 %:n energiansäästö verrattuna ilmatiiveyden oletusarvoon 4,0 m3/(h m2).
Ilmanpitävyys energiatehokkuuden perusvaatimus
Hyvä ilmanpitävyys on ehdoton edellytys rakennettaessa matala- tai passiivienergiataloa. Ilmatiiveyden saavuttaminen vaatii hyvin suunniteltujen rakenteiden lisäksi huolellista työtä rakennustyömaalla. Erityisesti talon nurkat, seinien liitoskohdat ylä- ja alapohjaan, ikkunan karmin ja seinän välien sekä karmin ja ilmansulun liitokset ovat kohtia, joista vuotoilmaa pääsee helposti karkaamaan.Kaikki ilmansulun saumat tulee teipata tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla ellei niitä saada tiiviisti puristuksiin. Tyypillisiä ongelmakohtia ovat myös iv-kanavien läpimenot ja sähkövedot.
Ilmatiiveys parantaa ilmanvaihdon LTO:n tehokkuutta ja varmistaa, että rakenteet toimivat oikein kosteuden kannalta.
Sivua päivitetty viimeksi 8.5.2024