Ilmatiivis talo

Rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla, eli vuotoilmalla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutuksen kannalta. Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat ilmatiiviit. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

Nykyään lähes jokaisessa uudessa pientalossa on koneellinen ilmanvaihto. Talo ei tarvitse sen rinnalle hallitsematonta ”vuotoilmanvaihtoa”. Asumisviihtyvyys saavutetaan yleensä, kun oleskelutilojen lämpötila on 20-22 astetta ja makuuhuoneissa 18-20 astetta. Vuotavassa talossa sisälämpötilaa on nostettava, jotta kylmän vuotoilman aiheuttama veto ei tunnu epämiellyttävältä.

Rakennuksen ilmatiiveyden mittaaminen

Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla. Mittauksessa aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille ja laitteistolla saadaan tulokseksi ilmanvuotoluku eli Q50-luku. Se kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi. Ilmatiiveysluvun yksikkö on 1/h (”kertaa tunnissa”). Pakettitaloille talotehtaat ovat yleensä tehneet ennalta ilmatiiviyden mittauksen.

Ilmavuodoista seuraa muun muassa:

• Tarve nostaa huonelämpötilaa, joka saattaa lisätä terveysongelmia.
• Energiankulutuksen kasvu korkeamman sisälämpötilan vuoksi.
  
• Sisäilmaston tuntuminen vetoisalta.

Vinkit:

• Ilmasulun jatkuvuuden voi varmistaa limittämällä sitä 150-200 mm. Jatkoksia kannattaa tehdä vain rankojen kohdille ja ne tulee tiivistää huolellisesti sellaisilla kiinnitystarvikkeilla (esimerkiksi teipillä), jotka kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöajan (vähintään 50 vuotta).
  
  
• Huolellisesti suunnitelluissa rakenteissa ilmasulku sijoitetaan kantavan pystyrungon ja sen sisäpuolelle tulevan asennusrungon väliin. Putkitukset ja sähkövedot voidaan tehdä asennusrunkoon rikkomatta ilmasulkua.