Lämmöneristys

Hyvä lämmöneristys on keskeinen energiatehokkuuden tekijä. Hyvin eristetty ja ilmatiivis talo on vedoton ja asumisviihtyvyydeltään hyvä. Lämmöneristys kannattaa tehdä kerralla kuntoon, sillä vaipan lämmöneristävyyttä on hankala parantaa myöhemmin.

Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo kuvaa rakenteen lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi rakenteen U-arvo on, sitä paremmin se eristää lämpöä. U-arvon yksikkö on W/m²,K. U-arvo kertoo kuinka monta wattia lämpötehoa siirtyy rakenteen läpi yhtä neliömetriä kohden, kun rakenteen yli on yhden lämpötila-asteen lämpötilaero.

Kokonaisuus ratkaisee

Yksittäisen rakenteen U-arvoa tärkeämpää on talon kokonaisenergiatehokkuus. Jos jonkin ulkovaipan osan eristävyys on huonompi, voidaan tämä kompensoida eristämällä jokin toinen osa paremmin.

Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa.


Kuva. Energiatehokkaan talon alapohja on hyvin eristetty, jolloin maahaan vuotaa lämpöä vain vähän. Tämän vuoksi talon routasuojaukseen on kiinnitettävä huomiota.

Alapohjan eristystä on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta, lisätä jälkikäteen. Jos käytössä on lattialämmitys, myös se lisää hieman alapohjan häviöitä. Näiden syiden vuoksi alapohjan eristykseen kannattaa panostaa jo rakennusvaiheessa. Samalla tulee huolehtia riittävästä routaeristyksestä.

Kylmäsillat

Kylmäsillat ovat sellaisia talon vaipan kohtia, joista lämpöä vuotaa ulos selvästi enemmän kuin ympäröivästä rakenteesta. Kylmäsillan kohdalla sisäilman kosteus voi tiivistyä rakenteen pinnalle ja aiheuttaa home- ja lahovaaran. Kylmäsiltoja tulee erityisesti nurkkiin sekä seinän ja lattian liitoskohtiin.

Helpoimmin kylmäsiltoja muodostavat hyvin lämpöä johtavat rakennusmateriaalit, kuten betoni ja teräs. Siksi ne eivät saa missään tapauksessa ulottua asuinrakennuksen vaipparakenteen läpi. Myös puun ja tiilen kaltaiset materiaalit tulisi katkaista lämmöneristeellä.