Omakotitalo Järvenpäässä

Alkutilanne

Talo on tyypillinen vuonna 2001 rakennettu omakotitalo niin kokonsa kuin ratkaisujensa puolesta. Talo on suunniteltu 4–5 henkiselle perheelle. Kiinteistöön kuuluu päärakennuksen lisäksi varsin tilava talousrakennus, jossa on myös puulämmitteinen pihasauna.

Rakennus on kunnoltaan varsin hyvä, eikä suurempia remontteja ole tavallisen yläpidon lisäksi tarvinnut  tehdä. Ratkaisut rakenteessa, lämmityksessä ja ilmanvaihdossa ovat rakennusajankohdalle varsin tyypillisiä. Talossa on suora sähkölämmitys, kohtalainen lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa sekä ajan mukaisesti jonkin verran nykytasoa heikompi eristys.

Koko kiinteistö kuluttaa energiaa – siis sähköä – noin 30 000 kWh vuodessa. Tähän on laskettu mukaan myös ulkorakennuksen viemä energia sekä käyttösähkö. Pelkän lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osuutta on mahdotonta eritellä. Talossa asutaan varsin tavallisesti. Sauna lämpiää kerran viikossa, ja välillä käytössä on puusauna. Takka lämpiää myös lämmityskaudella lähes päivittäin ja suihkun käyttöaikoihin kiinnitetään hieman huomiota.

Energiakorjaukset

Rakennuksen energiatehokkuutta alettiin miettiä sillä ajatuksella, että missä kohden energiatehokkuuteen sijoitettu 10 000 eur olisi tehokkaimmin käytössä. Hyvän periaatteen mukaisesti aluksi lähdettiin liikkeelle siitä, että talon energiankulutusta pitäisi laskea ja vasta sen jälkeen investoida mahdolliseen omaan energiantuotantoon.

Talo on sen verran uusi, että rakenteiden uusiminen ei vielä ole järkevää. Samoin lämmitysjärjestelmän rajut muutokset ovat poissuljettuja. Maalämpö, vesi-ilmalämpöpumppu tai vaikkapa pellettilämmitys vaatisivat rakennukseen vesikiertoisen lämmönjakolaitteiston. Sellaisen asentaminen jälkikäteen lattialämmityksenä olisi järkevää vasta laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Sen sijaan korjauksissa keskitytään kevyempiin ratkaisuihin.

Lämmityksen ohjaus

Aluksi kiinteistöön asennettiin älykäs lämmityksen ohjausjärjestelmä. Alkuperäinen lämmityksen ohjaus perustui huonekohtaisiin termostaatteihin ja lämpötilojen säätäminen oli varsin epätarkkaa. Etenkin varaavassa lattialämmityksessä lämmitystarpeen ennakointi on toivottu ominaisuus. Nähtäväksi jää, kuinka paljon rakennuksen lämmitystarpeesta tulevaisuudessa hoidetaan suoralla sähkölämmityksellä, toisin sanoen, paljonko lämmityksen ohjauksesta saadaan rahallista hyötyä.

Ilmalämpöpumppu

Toinen toteutettu uudistus on sähkölämmitteisissä taloissa yleinen ilmalämpöpumppu. Pumpun hankintaa vauhditti osaltaan kesän alussa odottanut helleaalto, johon lämpöpumpun jäähdytyksellä olisi mahdollista saada helpotusta, mutta pumpun pääasiallinen hankintakriteeri oli kuitenkin lämmitys.

1,5 kerroksisessa talossa ilmalämpöpumpun sijoittaminen aiheutti päänvaivaa. Lämmityksen kannalta pumppu olisi hyvä olla alakerrassa mutta tällä tavoin kesäaikaan viileä ilma ei juurikaan siirry yläkertaan. Toisaalta yläkerrassa oleva ilmalämpöpumppu ei lämmitä alakertaa paljoakaan. Hyvä ratkaisu olisi ollut kahden sisäyksikön ilmalämpöpumppu, mutta sellaisen asentaminen ei tähän kohteeseen ollut mahdollista.

ilmalämpöpumppu päädyttiin lopulta asentamaan alakertaan, ja asennuksessa jätettiin optio hankkia yläkertaan toinen pumppu kylmimpiä jaksoja sekä kesän viilennystä varten.


Myös ulkorakennukseen tullaan hankkimaan ilmalämpöpumppu. Rakennusta käytetään epäsäännöllisesti ja tilapäiseen lämmittämiseen rakennuksessa oleva varaava sähkölämmitys on varsin huono hitaan reagointinsa takia. Tämänkin takia ilmalämpöpumppu on hyvä ratkaisu, sillä se lämmittää tilan tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Ilmanvaihto

Rakennuksen ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on oman aikakautensa tasoinen laite – sen vuosihyötysuhde on vain 45 prosenttia. Ilmanvaihtokone on 20 vuotta vanha ja on ainakin laakereidensa osalta tulossa jo huoltoikään. Myöskään moottorin käyttöikä ei välttämättä ole enää pitkä.

Energiatodistusta tehtäessä tuli ilmi, että olisi varsin järkevää vaihtaa ilmanvaihtokone nyt tai lähitulevaisuudessa uuteen, paremman hyötysuhteen omaavaan laitteeseen. Tällä menettelyllä voitaisiin säästää vuosittain noin 2 000 kWh energiaa, joka tarkoittaisi rahassa 100–250 euron säästöä vuosittain riippuen siitä, miten paljon talon lämmitystarpeesta voidaan hoitaa ilmalämpöpumppujen avulla. Joka tapauksessa ilmanvaihtokoneen uusiminen on järkevää siinä vaiheessa, kun vanha kone vaatii suurempaa huoltoa.