Sähkölämmityksestä vesi-ilmalämpöpumppuun

Dahlien nelihenkinen perhe löysi etsimänsä omakotitalotontin sijasta vuonna 1984 rakennetun omakotitalon, josta olisi remontoimalla saatavissa oivallinen koti perheelle. Sisäpuolelta talo vaati perusteellisen saneerauksen ja samalla laitettiin kuntoon myös energiaan liittyviä asioita.

Lämmitysjärjestelemä

Talo lämpeni alun perin suoralla sähkölämmityksellä ja ajalle tyypillisesti sähköpattereilla. Sittemmin tukilämmitykseksi taloon oli asennettu ilmalämpöpumppu. Kun Dahlit miettivät talon lämmitysratkaisua, olivat vaihtoehtoina maalämpö sekä hieman edullisempi ilma-vesilämpöpumppu. Maalämpö karsiutui pois osin senkin takia, että tontin maaperä ei ollut kovin sovelias tarvittavaa lämpökaivoa varten.

Lämmitysjärjestelmäksi valittiin siis vesi-ilmalämpöpumppu. Laitteiston valmistaja oli tässä tapauksessa Nibe. Olemassa olevaan ilmalämpöpumppuun verrattuna uusi järjestelmä on merkittävästi järeämpi ja sillä on mahdollista tuottaa koko talon tarvitsema lämpö – myös lämmin käyttövesi, jonka tuottaminen ilmalämpöpumpulla ei ole mahdollista.

Uusi lämmitysjärjestelmä vaati vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän asentamista koko taloon. Alakertaan valittiin lattialämmitys ja yläkertaan vesikiertoiset patterit. Lattialämmityksen asentaminen jälkikäteen vaati neljän sentin lisävalun alakerran lattiaan. Koska talo remontoitiin sisäpuolelta lähes kokonaan, ei tämä aiheuttanut harmia esimerkiksi ovien avautumisen suhteen.

Ikkunat ja muut korjaukset

Remontin yhteydessä taloon vaihdetaan myös ikkunat. Aiemmat ikkunat olivat rakennusajankohdan mukaiset kolmilasisiset ja energiatehokkuudeltaan varsin vaatimattomat. Uudet ikkunat ovat yhdellä lämpölasielementillä ja ulkolasilla varustettuina lämmöneristyskyvyltään hyvää nykyistä tasoa.

Rakennuksen seiniin ei tässä vaiheessa tehdä lisäeristystä, eikä sellaisen asentamien myöskään yläpohjaan ole mahdollista huonekorkeuden kärsimättä.

Rakennuksen ilmanvaihto on alun perin ollut painovoimainen, eikä sitä olla näillä näkymin muuttamassa. Remontin yhteydessä korvausilman saatavuutta parannettiin ikkunoiden korvausilmaventtileillä. Alakerran ikkunat olivat niin sanottuja korvausilmaikkunoita, joissa ulkoa tuleva ilma lämpenee ikkunalasien välissä ennen päätymistään sisätiloihin.

Energiankulutus ja kustannukset

Ennen korjauksia rakennuksen energiankulutus oli noin 30 000 kWh vuodessa, mikä vastaa hyvin energiatodistuksessa laskettua kulutusta. Energiatehokkuutta oli parantanut tukilämmityksenä toiminut ilmalämpöpumppu. Ilman niitä sähköä olisi kulunut noin 35 000 kWh vuodessa. Korjatun rakennuksen energiankulutuksen tulisi laskelmien mukaan olla  olla noin 15 000 kWh vuodessa.

Kuuri ennen korjausta rakennuksen E-luku eli energiamuotokertoimilla painotettu laskennallinen energiankulutus oli energiatodistuksen  mukana 221 kWhE/(m², vuosi). Korjausten jälkeen E-luvun tulisi laskea lämmitysjärjestelmän muutoksella 152 kWhE/(m², vuosi) ja ikkunoiden ja ovien uusimisella vielä 136 kWhE/(m², vuosi).

Korjaushankkeessa energiakorjausten kustannukset ovat noin 25 000 euroa. Hankkeeseen Dahlit saavat 4 000 euroa valtion energiakorjausavustusta. Kustannuksista suurin osa muodostui lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta.

Dahlit ovat laskeneet, että energiakorjaus maksaa itsensä takaisin 15–20 vuodessa. Vuosittainen säästö lämmityskuluissa tulee olemaan noin 1 600 euroa.

Tunnelmia remontista

Motivaattorina talon energiakorjaukselle olivat ennen kaikkea asumisviihtyvyys sekä asumiskustannukset. Myös vihreät arvot olivat taustalla vaikuttamassa päätöksiin. Lattialämmityksen mukavuus ja sisustamisen helpottuminen pattereiden poistuttua sekä lämmön tasaisuus ja vedottomuus olivat myös vaikuttamassa korjauspäätöksiin.

Dahlit remontoivat tulevan kotinsa osin omana työnä ja osin ammattilaisten avulla. Purkutyöt tehdään pääosin itse mutta kaikki ammattiosaamista vaativat työt, kuten lämmitysjärjestelmän asennus sekä sähkötyöt, teetetään alan ammattilaisilla.