Öljylämmityksestä maalämpöön

Pulkkisen perhe osti vuonna 2017 itselleen sopivan omakotitalon Jyväskylän läheltä Muuramesta. Talo oli rakennettu 1972. Jo kauppoja suunniteltaessa oli selvää, että taloon tehdään remontti ainakin lämmityksen osalta.

Lämmitysjärjestelmä

Talossa oli käytössä öljylämmitys, joka oli myös rakennuksen alkuperäinen lämmitysjärjestelmä. Vuosien varrella sitä oli päivitetty tekniikan ja öljysäiliön osalta, mutta ainakin kattilan ja polttimen uusiminen olisi ollut edessä joka tapauksessa.

Lämmitysjärjestelmää valittaessa pöydällä olivat lämpöpumppuratkaisut vesi-ilma -lämpöpumppu sekä maalämpö. Maalämpö valittiin lämmitysmuodoksi lähinnä siksi, että laitteisto kykenee tuottamaan lämpöä ympäri vuoden – myös pakkasilla. Laitteisto on myös pitkäikäinen. Valituksi tuli lopulta NIBEn valmistama järjestelmä. Asennettu pumppu on lämmitettävään pinta-alaan nähden hieman liian suuritehoinen, mutta järjestelmää uusittaessa varauduttiin myös mahdollisiin talon laajennuksiin.

Rakennuksen lämmönjako on vesikiertoinen, joten lämpöpumppu sopii lämmönlähteeksi hyvin. Tosin lämmönjako tapahtuu pattereiden avulla, jolloin lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden tulee olla lämpimämpää kuin lattialämmityksessä. Tähän varauduttiin asentamalla järjestelmään puskurivaraaja. Sen avulla nykyiset laitteet selviävät patterilämmityksestäkin hyvin. Osa rakennuksen pattereista on vielä alkuperäisiä, mutta muutamiin huoneisiin on vaihdettu uudemmat kaksilehtiset patterit korjausten yhteydessä.

Lämmitysjärjestelmää uusittaessa ei käytetty erityistä suunnittelijaa, sillä korjauksen kohde oli varsin hyvin tiedossa. Mikäli korjauksen tarpeessa olisivat olleet myös muut talotekniset järjestelmät ja mahdollisesti myös talon rakenteet, olisi energia-asioihin perehtyneen asiantuntijan käyttäminen ollut järkevää.

Öljylämmityksen tukena on aiemmin ollut myös ilmalämpöpumppu, jota voidaan nyt käyttää tarvittaessa viilennykseen kesäisin.

Ilmanvaihto

Rakennuksen ilmanvaihto on aikanaan saneerattu koneelliseksi tulo-poisto -järjestelmäksi. Ilmanvaihdossa on lämmöntalteenotto, mutta sen vuosihyötysuhde on nykyisiin laitteisiin verrattuna vaatimaton 45 prosenttia. Ilmanvaihtokone tullaan todennäköisesti vaihtamaan paremman hyötysuhteen omaavaan malliin, kun nykyisen laitteen käyttöikä on lopussa.

Kustannukset ja energiankulutus

Lämmitysjärjestelmän saneeraus tuli maksamaan noin 19 000 euroa. Tähän summaan oli mahdollista saada valtion myöntämää avustusta öljylämmityksestä luopumiseen 4 000 euroa.

Talo kuluttaa lämpöä noin 25 000 kWh vuodessa. Aiemmin öljyä kului 2 200 litraa vuosittain ja ilmalämpöpumppukin kulutti sähköä arviolta 2 500 kWh. Jani Pulkkinen arvioi, että lämmityksen hiilijalanjälki pieneni remontin myötä 86 prosenttia.

Omistaja on laskenut, että maalämmöllä saavutetaan vuosittain noin 1 600 euron säästö lämmityskuluissa, joten investointia voidaan kannattavana, kun huomioidaan vielä se, että järjestelmä olisi joka tapauksessa ollut korjauskuntoinen.

Motivaatio korjaukselle

Ajatus lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta lähti liikkeelle jo taloa hankittaessa. Mielessä olivat ennen kaikkea ylläpitokustannusten pieneneminen sekä vihreät arvot. Järjestelmänä lämpöpumppuratkaisu on myös öljylämmitystä vaivattomampi ja tässä kohteessa lisäksi pannuhuoneesta tuleva ajoittainen öljyn haju poistui.