Reaaliaikaista mittausta ja hybridi-energiantuotantoa

Talo2020:n rakentaminen tapahtuu kevään 2014 – kesän 2015 aikana. Talo oli syksyllä 2014 harjakorkeudessa, vesikate ja Ikkunat paikallaan. Betonivalujen kuivuttua, talon sisätöitä on päästy tekemään talven yli lämpimässä, säältä suojassa.

Rakennuttajaperheen on tarkoitus muuttaa Talo2020:een toukokuussa. Viimeiset rakennustyöt tehdään kuitenkin vasta muuton jälkeen kesällä. Muun muassa ulkoseinien rappaus, puisen tuplajulkisivun asentaminen ja terassien rakentaminen tapahtuu vasta muuton jälkeen.

Sisäseinät ja osa sisäkatoista on jo tasoitettu, mutta putkituksien ja kaapelointien asennus välikattoihin on vielä osittain kesken. Kun LVIS-työt valmistuvat, on vuorossa sisäpuolen pintatöiden viimeistely sekä mittasensorien asentaminen.

Talon tilaa seurataan lähes sadalla anturilla

Kaikkiaan taloon tullaan asentamaan noin sata sensoria, joilla mitataan rakenteiden kuntoa, sisäilman laatua ja seurataan talon energiantuottoa ja -kulutusta. Sensoreiden avulla pyritään ennakoivasti varmistamaan, ettei talon rakenteisiin tai sisäilmaan pääse muodostumaan sisäilmariskiä aiheuttavia olosuhteita.

Talo2020:n alapohjan alle ja ulkoseinien sisälle upotetaan lämpöila- ja kosteusantureita, joiden avulla seurataan rakenteiden lämpötila- sekä kosteustasoa.

Myös takan ja saunan savupiippujen lämmöntalteenotosta ja aurinkolämpökeräimestä saatavan energian määrää seurataan, samoin aurinkosähköpaneelien tuottaman sähkön ja ostettavan sähkön määrää seurataan mittalaitteilla. Sähköenergian kulutusta seurataan neljässä kategoriassa, jotka ovat tekniikka, keittiö, sähköauto ja kaikki muu kulutus.

Mittausdataa on tarkoitus julkaista Talo2020:n kotisivuilla kesästä 2015 alkaen. Mittausdata tulee osoittamaan mikä energiatehokkuuden saavuttamisessa onnistui suunnitelmien mukaan ja mikä ei.

Kuusi erilaista energialähdettä

Taloon tulee kaikkiaan kuusi erilaista energialähdettä, joiden kaikkien tuottamaa energiamäärää tullaan myös seuraamaan antureilla ja mittalaitteilla.

Talon peruslämmitysmuotona toimii maalämpöpumppu, jota hyödynnetään lähinnä talviaikana, kun talon muista energialähteistä ei kerry riittävästi lämpöä hybridikattilalle. Keväästä syksyyn energiaa saadaan aurinkolämpökeräimestä ja aurinkosähköpaneeleista.


Kuva. Varaava leivinuunitakka savukaasujen nestetoimisella lämmöntalteenotolla.

Talvikaudella hyödynnetään olohuoneen ja keittiön yhteydessä olevan varaavan takkaleivinuunin lämpöä. Takkaleivinuuni on liitetty omaan piippuunsa. Alakerrassa olevassa saunassa on puukiuas, jolla on myös oma piippuunsa. Molemmissa piipuissa on nestetoimiset lämmöntalteenottolaitteet.

Taloon oli tarkoitus asentaa myös kamiina, mutta siitä oli luovuttava, koska kamiinan ja samaan piippuun kytketyn puukiukaan savukaasujen yhteenlaskettu maksimilämpötila olisi ylittänyt suurimman sallitun lämpötilan, joka on 600 celsiusastetta. Jo pelkän kiukaan savukaasujen maksimilämpötila on noin 500 celsiusastetta.

Kuudes energialähde on LTO-ilmanvaihtoyksikkö, joka hyödyntää nestekiertoista maapiiriä ilman esilämmittämiseen – ja kesällä viilentämiseen.

Talo2020 rakennuttajaperhellä on myös visio sähköauton ja talon symbioosista, jossa auton akustosta voisi tietyissä tilanteissa (kuten sähkökatkon aikana) luovuttaa energiaa takaisin talon käyttöön. Koska sähköauton latausmahdollisuus on ollut talon suunnittelussa mukana alusta alkaen, myös tätä mahdollisuutta on haluttu selvittää. Kaavaillun tapainen sähköauton ja talon välinen energiasymbioosi edellyttää kuitenkin muutoksia myös akkustandardeihin ja lainsäädäntöön.

Ilmatiiveysmittauksilla etsitään lämpövuodot

Talon tiiveys varmistetaan kahdella ilmatiiveysmittauksella, joista ensimmäinen on jo tehty. Tulokseksi saatiin q50=0,5, joka sellaisenaan on passiivitalojen tiiveysluokkaa.

Ilmatiiveysmittauksen ohella tehtiin myös lämpökamerakuvaus, jolla voidaan paljastaa talon lämpövuotokohdat. Vuotopaikkoja ei löytynyt lainkaan nurkka-alueilta, joka on ilmatiiveysmittaajan mukaan aivan poikkeuksellista. Vuotoa löytyi lähinnä muutaman ikkunakarmin ja ikkuna-aukon väliseltä alueelta. Löydetyt vuotopaikat tiivistetään ja keväällä suoritetaan vielä toinen ilmatiiveysmittaus.