Joutsenmerkitty omakotitalo

Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty omakotitalo, Joutsentalo, valmistui kesällä 2018 Kaarinaan. Joutsenmerkki toimii laadun takeena, sillä se varmistaa paitsi ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan myös terveellisen ja turvallisen asumisen. Uponor oli tiiviisti mukana Sami Roihan perheen haastavassa ja palkitsevassa projektissa.

Kuva 1. Joutsentalon julkisivu. Kuva S. Roiha.

Hullunrohkea ajatus vietiin jopa Joutsenmerkin vaatimuksia pidemmälle

Joutsenmerkityn tuotteen tulee täyttää tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset koko elinkaarensa ajalta. Merkin kriteereissä arvioidaan muun muassa materiaalien alkuperää, tuotannon ja käytön energiankulutusta sekä kemikaalien käyttöä ja jätteiden syntyä koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Myös rakennuksille on oma kriteeristönsä. Joutsentaloa ennen Suomessa oli rakennettu vain yksi Joutsenmerkitty kerrostalo.

Sami Roihan perheellä ei ollut lainkaan kokemusta rakentamisesta, mutta Joutsenmerkin laadun ja turvallisuuden määritelmä houkutteli. Roihan mukaan päätös lähteä rakentamaan oli hullunrohkein ajatus, jonka vain turkulainen voi saada. Lopulta tavoitteeksi asetettiin jopa merkin vaatimustasoa energiatehokkaampi koti.

– Talonrakennus on iso urakka kaikille, oli kyseessä Joutsenmerkitty tai avaimet käteen -rakentaminen. Etukäteissuunnittelu on kaikkein tärkein asia. Rakennusvaihe vaatii hyvinkin tiivistä mukanaoloa ja aikamoisen tsemppauksen. Siihen kannattaa investoida aikaansa.

Sami Roiha kertoo olleensa mukana talon rakentamisessa joka päivä, sillä hän oli opintovapaalla. Jatko-opintojaan hän suoritti iltaisin.

Yhteistyökumppanit valittiin tarkan seulan läpi

Roiha kertoo, että he hakivat tarkoituksella yhteistyökumppaneiksi isompia valmistajia, joilla laatu- ja ympäristöasiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Uponorin markkinointipäällikkö Juha Hietanen kiinnostui uraa-uurtavasta projektista ja Uponor lähti mukaan hankkeeseen.

– Joutsenmerkin kriteerit ovat tarkkoja. Tuotteiden materiaalit ja valmistusprosessit pitää olla vaatimusten mukaisia. Uponorinkin kanssa selvitimme jonkin muovimateriaalin ympäristöystävällisyyttä ihan alusta alkaen, mutta kaikki kysymykset saatiin ratkaistua, Roiha kertoo.

Uponorin avainasiakaspäällikkö Pasi Aaltonen tuli mukaan, kun projekti oli jo käynnissä. Uponorin tuotteista Joutsentaloon valittiin salaoja- ja sadevesijärjestelmät, käyttövesi- ja viemärijärjestelmät, vesikiertoinen lattialämmitys langattomalla Smatrix Wave -ohjausjärjestelmällä sekä energiapaalujärjestelmä ja Uponor Ecoflex -lämpökanaalit.

– Tämä on ollut silmiä avaava projekti myös itselle, kun kaikkien tuotteiden materiaalit ja niiden dokumentoinnit on käyty läpi. Uponorilla asiat ovat reilassa ja pystyimme toimittamaan tarvittavat dokumentit. Kiinnostavaa on nähdä, syntyykö innostus tämän myötä Joutsenmerkki-rakentamiseen, Pasi Aaltonen miettii.

Energiatehokas Joutsentalo lämpenee auringolla ja maalämmöllä

Energiatehokkuuden konsulttitoimisto NollaE teki taloon energiasuunnitelmat. Koska toiveena oli rakentaa Joutsenmerkin vaatimuksiakin energiatehokkaampi koti, ratkaisuja etsittiin laajasti. NollaE oli kerännyt kokemuksia Uponorin energiapaaluista ja niillä saavutetuista eduista isoissa teollisuuskiinteistöissä. Selvitysten jälkeen Joutsentalossa päätettiin tutkia miten paalut toimivat pientalossa.

Joutsentalon lämmitys perustuu käytännössä maahan varastoituun aurinkolämpöön ja maalämpöön. Talon alla olevat Uponorin energiapaalut siirtävät kesän lämmön säilöön rakennuksen alle, josta sitä puretaan talvella lämmitykseen. Paalujen lisäksi katolla on aurinkosähköpaneelit ja lämmönkeräimet, jotka hyödyntävät aurinkoenergiaa.

– Rakennuksen alle on painettu yhteensä 150 metriä teräspaaluja, jotka antavat Joutsentalolle vakaan perustan sekä keräävät energiaa itseensä, Uponorin Aaltonen selventää taustoja.

Uponorin energiapaalukonsepti muodostuu teräsputkipaalusta ja lämmönkeruuputkistosta. Paalun sisään asennetaan lämmönkeruuputkisto, jossa kiertävä lämmönsiirtoliuos lämpenee lämmityskaudella ja viilenee viilennyskaudella. Rakennuksen lämmityksessä liuoksen lämpötilan muutos hyödynnetään lämpöpumpun avulla. Joutsentalon lämmityksessä hyödynnetään siis kesän aikana maahan varastoitunutta energiaa sekä maan sisältä peräisin olevaa geotermistä energiaa.

Roiha kertoo, että tekniikkatilassa risteilee monenlaisia putkia. Siksikin on ollut hyvä, että rakennuttaja on ollut mukana alusta alkaen ja dokumentointi on tehty tarkasti sekä Joutsenmerkin kriteerejä mutta myös talon käyttöä silmällä pitäen.

Joutsentalossa on yli 200 m² asuintilaa ja 100 m²:n lämmitetty autotalli. Talon energiakulutus on kokoonsa nähden hyvin kohtuullinen. Roihan mukaan vuonna 2019 sähkönkulutus oli 10 000 kWh, josta ostettua sähköä oli 6 700 kWh ja itsetuotettua 4 000 kWh. Pieni osa sähköstä myytiin takaisin verkkoon.

– Meillä oli kolme tavoitetta rakennusprojektin alussa ja onnistuimme niissä kaikissa erittäin hyvin. Tärkeintä oli, että saimme kauniin, turvallisen ja terveellisen talon meidän perheellemme. Joutsenmerkki saavutettiin ja siitä on merkkinä kyltti talon seinässä. Kolmas tavoite oli saada talosta mahdollisimman energiatehokas ja myös se onnistui. Arvostan kyllä Uponorin väkeä, että he uskalsivat lähteä mukaan tähän hommaan, kiittelee Sami Roiha.

Kuva 2. Talon seinään kiinnitettävä kyltti kertoo, että talo täyttää Joutsemerkille asetetut vaatimukset. Joutsenmerkin talo sai vuonna 2019. Kuva S. Roiha.

Järjestelmä Tuote/tuoteryhmä: Salaoja- ja sadevesijärjestelmät ja Uponorin ja Ruukki Constructionin yhteiskonseptin mukaiset energiapaalut, käyttövesi- ja viemärijärjestelmät sekä lattialämmitys Smatrix Wave -langaton järjestelmä. Maa: Suomi Kohde: Pientalo Projektityyppi: Uudisrakentaminen Vuosi: 2019 Arkkitehtisuunnittelu: Ark Timlin, SAFA-arkkitehti Eevamaria Timlin Rakennesuunnittelu: HEVI Kivitalot LVI- ja energiasuunnittelu: NollaE, Nikolas Salomaa Sähkösuunnittelu ja sähkötyöt: P.Peltola, Petri Peltola

Lisätietoa Joutsentalosta:
Joutsentalo.fi

Lisätietoa Joutsenmerkin kriteereistä:



Kuva 3. Joutsenkodin keskuspaikka, johon takka tuo lisälämpöä.
Kuva S. Roiha.


Kuva 4. Portaat Joutsentalon yläkertaan. Kuva S. Roiha.