Lämmöntalteenotto

Miten LTO toimii?

Nykyisin käytännössä kaikkiin uusiin koneellisiin ilmanvaihtojärjestelmiin tulee lämmöntalteenottokenno, jolla tekniikasta ja mitoituksesta riippuen saadaan vuositasolla noin 65-90 prosenttia energiaa talteen poistoilmasta. Parhaiden laitteiden lämmöntalteenottokyky voi riittää ympärivuotiseen tuloilman lisälämmitykseen ilman erillistä lämmityspatteria.

Ilmanvaihto aiheuttaa lämpöhäviöitä talosta poistetun ilman mukana. Talosta poistettavasta, lämpimästä ilmasta otetaan lämpöenergiaa talteen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottolaitteella (LTO). Tyypillisiä LTO-ratkaisuja ovat levylämmönsiirrin ja pyörivä lämmönsiirrin. Markkinoilla on myös ratkaisuja, joissa ilmanvaihtokoneeseen on yhdistetty lämpöpumppu. Tällöin puhutaan poistoilmalämpöpumpusta. Poistoilmalämpöpumppu lisälämmönlähteineen toimii koko talon lämmitysjärjestelmänä.

Lämmöntalteenottolaitteen talteen ottama lämpöenergia riittää esilämmittämään rakennukseen tuotavan ilman. Kylmimpinä aikoina IV-koneen jälkilämmityspatterilla lämmitetään ilmaa. Jälkilämmityspatteri voi olla joko vesikiertoinen tai sähkövastuksella toteutettu. Sopiva lämpötila taloon tuotavalle raittiille ilmalle (jälkilämmityksen asetusarvo) on noin 15-17 °C.

Levylämmönsiirrin

Levylämmönsiirtimessä on kiinteä kennosto, jonka joka toisessa välissä virtaa talosta poistettava lämmin ilma ja joka toisessa välissä taloon tuotava raitis ilma. Poistettavasta ilmasta siirtyy lämpöä kennoston seinämien läpi taloon tuotavaan kylmään ilmaan.

Levylämmönsiirtimien vuosihyötysuhde on tyypillisesti 65–80 prosentin luokkaa, mutta vanhemmissa ristivirtalämmönsiirtimissä heikompi.

Pyörivä lämmöntalteenotto (LTO) -laite

Pyörivässä lämmöntalteenotto (LTO) -laitteessa on hitaasti pyörivä kennosto. Puolen kierroksen ajan lämmin poistoilma lämmittää kennostoa ja puolen kierroksen ajan kennosto luovuttaa lämpöä taloon tuotavaan ilmaan.