Energiatehokas tuloilman viilennys

Maalämpöjärjestelmän tai erillisen maalämpö/viilennys -putkiston putkistoa voidaan käyttää tilojen kesäaikaiseen viilentämiseen niin, että tuloilmaa jäähdytetään lämmönvaihtimen kautta maaputkiston nesteellä. Tällöin viilennys maksaa kesäaikaisen maaliuospumpun kuluttaman sähkön verran. Pelkässä viilennyskäytössä oleva putkisto voi olla mitoitettu selvästi lyhyemmäksi kuin maalämmölle mitoitettu putkisto. Näin ollen maaliuospumpun teho voi olla pienempi kuin maalämpöpumpun edellyttämän järjestelmän maaliuospumpun teho.

Sekä maalämpöjärjestelmän keruuputkiston että erillisen maalämpö/viilennys -putkiston käyttö kesäaikaisessa lämmitys- ja viilennyskäytössä parantaa kyseisen maaperän (tai kaivon) toimivuutta kaksisuuntaisena energiavarastona. Kummatkin keruupiirin toiminnot tehostuvat eli potentiaalinen keruupiirin viilennys- ja lämmitysteho on nyt suurempi.

Viilennysteho tavanomaisesti mitoitetulla IV-järjestelmällä ympärivuorokautisella käytöllä kesäaikana riittää yleensä maltilliseen, noin 2-3 asteen lämpötilan laskuun huonetiloissa. Samalla ilmankosteus vähenee ja sisäilma tuntuu selvästi miellyttävämmältä. Pullonkaulana viilennystehon määrässä on yleensä IV-putkiston sisähalkaisija, IV-koneen teho ja viilennyksessä käytetty tehokkuus. Maaputkisto sallii Suomen ilmasto-olosuhteissa helposti riittävän viilennystehon.

Viilennystehoa parantaa, jos tuloilmaa jäähdytetään mahdollisimman paljon, mutta toisaalta viilennyksessä tuloilman lämpötilaa ei voi laskea mielivaltaisen alas. Vedon tunne (paleleminen) voi alkaa tuntua jo kun tuloilman lämpötila on alle +16 astetta. Viilennyskäytössä IV-kanavisto on lämpöeristyksen lisäksi suojattava kondensiota vastaan solukumilla eli kanaviston ulkopintaan ei saa tiivistyä kosteutta ilmasta.

Vaihtoehtoinen toteutus energiatehokkaalle jäähdytykselle on ilmakonvektorien kytkentä maaliuospiirin lämmönvaihtimelle. Ilmakonvektorilla on oma lämmönvaihdin ja (kylmä) lämmönsiirtoneste kiertää kahden lämmönvaihtimen välillä. Ilmakonvektorin puhallin jäähdyttää nestekiertopiiriä ja tuloksena on viileä puhallusilma. Toimintaperiaate muistuttaa ilmalämpöpumpun sisäyksikön toimintaa.

Ilmalämpöpumpun ja ilmakonvektorin jäähdytysteho (niin kuin lämmityskin) painottuu selvästi siihen huonetilaan, johon laite on asennettu. Riippuen talon koosta ja rakenteesta, yhdessä pisteessä olevaa jäähdytystä ei välttämättä koeta riittävänä lämmön leviämisen kannalta. Kannattaa siis huomioida, että vaikka koneelliseen ilmanvaihtoon kytketty viilennys on huonekohtaiselta teholtaan heikonpuoleinen, saadaan pieni lämpötilan ja ilmankosteuden alennus tasapuolisesti kaikkiin huonetiloihin, joissa on koneellisen ilmanvaihdon tuloilmakanavat.