Poistoilmalämpöpumpun asennusta ja tasoitetöitä

Poistoilmalämpöpumpun kannattavin asennuskohde on yleensä matalaenergiapientalo, jossa ominaislämmitystarve on suhteellisen pieni ja jossa lämmönjakona toimii lattialämmitys. Poistoilmalämpöpumppu saa ilmaisenergiaa vain silloin, kun talon sisällä on riittävästi lämmönlähteitä, kuten ihmisiä, kodinkoneita tai lämmin takka.


Kuva 1. Noin 200-kiloinen poistoilmalämpöpumppu on saatu punnerrettua sisään ja asentaja Arto Nurmi Vihdin Ekolämmöstä pääsee aloittamaan asennuksen.

Poistoilmalämpöpumppu lämmittää lattiassa kiertävän lämmitysveden sekä käyttöveden. Sisempi vaippa varastoi lämmintä käyttövettä ja ulompi lämmönjakoverkon vettä. Tilavuutta vesivaraajilla on yhteensä noin 200 litraa. Lämpöpumpun tarvitsema energia saadaan talteen poistoilmasta, joka jäähtyy prosessissa noin +20 asteesta jopa -15 asteeseen. Tuloilman lämmityskin hoituu enimmäkseen samalla energialla.

Poistoilmasta saatava energia ei kuitenkaan riitä kaikissa olosuhteissa lämpöpumpulle vaan tarvittaessa laitteessa kytkeytyy päälle sähkövastus. Poistoilmalämpöpumppu hoitaa samalla ilmanvaihtokoneen tehtävät. Lämpöpumppu lämmittää tarvittaessa myös tuloilman.

Talo Kontion lämpöpumppu varustettiin sekä lämmitys- että käyttövesipuolen kulutusmittareilla, joilla mitataan virtausmääriä ja lämpötilaeroja. Näiden avulla nähdään aikanaan toteutunut kulutus kilowattitunneissa lämmityksessä ja käyttövedessä. Lämpöpumpun sähkönkulutuksen seurantaan asennetaan oma mittarinsa.

Vesieristys- ja tasoitetöitä

Märkätilat on vesieristetty. Eristeen levityksen jälkeen seinästä irroitetaan pieni koepala, jolla varmistetaan että eristettä on riittävän paksu kerros.


Kuva 2. Myös vesijohtotyöt ovat edenneet. Kuvassa näkyy käyttövesijakotukki. Seiniin on sivelty sävyltään vihertävää vesieristettä.


Kuva 3. Sisäseinien pinnoitustyöt ovat edenneet hyvin – seinät ja katot on tasoitettu ja maalattu.