Kulutustiedot 2012

Nummelassa asutaan toista talvea uudenkarheassa matalaenergiatalossa. Talo on nyt valmis, mutta lopullinen ilmatiiveysmittaus on vielä tulossa.

Energiatodistuksen*) mukaan Kontioiden talo kuuluu A-luokkaan ja talon laskennallinen ET-luku on 132. A-luokan talon laskennallisen ET-luvun yläraja on 150. Talon rakennuslupavaiheen aikaisen energiatodistuslain mukaisesti energiatodistuksessa ei ole huomioitu uusiutuvan energian käytöstä saatavaa hyötyä (polttopuu, pelletti, tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput).

Talo Kontion energiatodistus
Talo Kontion energiatodistus
Todistuksesta ilmenee laskennallinen arvio, kuinka paljon energiaa kuluu tilojen ja käyttöveden lämmitykseen sekä muuhun sähkönkäyttöön.

*)
Energiatodistuksessa laskennallinen energiantarve on määritetty energiatodistuslain mukaisesti Jyväskylän normaalivuoden (keskiarvo vuosista 1971-2000) mukaisesti. Jyväskylän normaalivuoden vuotuinen lämmitysenergiatarve on noin 20 prosenttia suurempi kuin Nummelassa vastaavalla jaksolla.

Taulukko 1. Energiantarve talon energiatodistuksen mukaan.
Tilojen ja käyttöveden lämmitys
19 065 kWh
Taloussähkönkulutus sis. valaistuksen ja koneellisen ilmanvaihdon
8 600 kWh
Yhteensä
27 665 kWh

Taulukko 2. Mitatut tulokset ajalta 01.10.2011-01.10.2012
Taloussähkö (ilman valaistusta)
3 808 kWh
Valaistus*) (sis. ulkovalaistuksen ja auton lohkolämmittimen käytön)   
937 kWh
Lämpöpumppu (sis. ilmanvaihdon tuloilman lämmityksen ja
ilmanvaihdon puhaltimien kulutuksen)
7 183 kWh
Kokonaiskulutus yhteensä 01.10.2011-01.10.2012
11 928 kWh

*) Ulkovalaistus noin 200 kWh, 1 auton lohkolämmityksen sisätilalämmitin noin 300 kWh, taloautomaatiokeskus noin 50 kWh. Tällöin sisävalaistuksen sähkönkulutuksen osuudeksi jää noin 400 kWh.

Lämpöpumpun sähkönkulutus 7183 kWh sisältää ilmanvaihtoyksikön puhaltimien sähkönkulutuksen (noin 600 kWh) ja tuloilman tarvitseman lisälämmityksen. Kun lämpöpumpun kulutuksesta vähennetään puhaltimien kulutus, saadaan tilojen ja käyttöveden lämmityksen osalta lämpöpumpulle vuoden kulutukseksi 6 583 kWh.

Taulukko 3. Poistoilmalämpöpumppu 1.10.2011-1.10.2012
Laite tuottanut yhteensä
16 983 kWh
– Lattialämmitykseen 14 304 kWh
– Käyttöveden lämmitykseen2 679 kWh
Laite vastaavasti kuluttanut (vähennetty ilmanvaihdon puhaltimet 600 kWh)
6 583 kWh
– PILP:n vuosilämpökertoimeksi saadaan noin 2,6, jolloin säästöä
tulee noin:
10 400 kWh

Miten toteutuneeseen kulutukseen on päästy?

  • A-luokan ikkunat ja ovet, U-arvo 0,82-0,83
  • Hyvä eristystaso
  • Takkaa käytetään lämmityskaudella lähes päivittäin.
  • Rakentamisesta ylijäänyttä sekapuutavaraa on käytetty polttopuuna.
  • Hyvä ilmatiiveys (1. mittaus 3,3 1/h rakennusvaiheessa, 2. mittaus tulossa)
  • PILP:n säästövaikutus, käytössä olevan laitemallin energiatehokkuus
  • LED-valaistus
  • A++ -luokan kodinkoneet
  • Virtaussäädöt vesikalusteissa/vesipihit kalusteet
  • Alhainen käyttöveden kulutustaso 46l/vrk/hlö. Pieni vedenkulutus tarkoittaa myös vähäisempää käyttöveden lämmitystarvetta.



Sivua päivitetty viimeksi 21.7.2020