Lämpökamera avuksi lämpövuotojen havaitsemisessa

Lämpökamera havaitsee ja mittaa esineiden tai ympäristön lämpösäteilyä. Se voi olla hyödyllinen apuväline rakennusten lämpövuotojen selvittämisessä.

Lämpökameran avulla voidaan havaita muun muassa rakennuksen eristyksen puutteita, kosteusvaurioita tai muita rakenteellisia ongelmia, jotka aiheuttavat lämpövuotoa. Lämpöhäviö ja lämpövuoto ovat kaksi eri asiaa. Rakennuksista tapahtuu normaalia lämpöhäviötä rakenteiden läpi sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden mukana. Lämpöhäviön suuruus riippuu kiinteistön rakenteista ja teknisistä ratkaisuista. Eri mallisilla ja eri ikäkausilla rakennetuilla rakennuksilla lämpöhäviöosuudet voivat vaihdella huomattavasti.


”Lämpövuoto sen sijaan ei liity lainkaan suunniteltuun ilmanvaihtoon. Lämpövuotoja voi esiintyä pistemäisinä tai laajempina vuotoina esimerkiksi huonosti tiivistetyissä rakenteissa, eristeiden painumisen tai puutteellisen eristyksen vuoksi. Myös ikkunat ja ovet voivat alkaa repsottaa tai kulua iän myötä aiheuttaen lämpövuotoa”, kertoo asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta.

Energiahukkaa ja mahdollisia kosteusvaurioita

Uusissa rakennuksissakin voi esiintyä lämpövuotoa, jos rakentamisen laadussa on puutteita. Lämpövuoto on ongelmallista, koska se voi aiheuttaa sekä energiahukkaa että kosteusvaurioita, jos kosteus pääsee lämpövuotojen vuoksi tiivistymään rakenteisiin. Lämpövuoto lisää myös vedontunnetta, joka vähentää asumismukavuutta.


”Lämpövuotoa voi epäillä, jos esimerkiksi sisätiloissa on normaalia suurempaa vedon tunnetta ikkunoiden ja ulko-ovien läheisyydessä, räystäille muodostuu jääpuikkoja, huurretta muodostuu sellaisille rakenteiden pinnoille, jonne se ei kuulu tai lämpimässä tilassa olevat putket jäätyvät”, Tolvanen muistuttaa.

Lämpökamerakuvaus on hyvä keino paikallistaa lämpövuotoja. Kuvausta on mahdollista tehdä kaikenlaisissa rakennuksissa pienistä omakotitaloista suuriin liikerakennuksiin. Lämpökameralla voi suhteellisen helposti tutkia myös lämmönjakoa sisätiloissa.


Lämpövuotojen aiheuttamat mahdolliset kosteusvauriot voidaan saada näkyviin lämmittämällä rakennetta, jossa epäillään olevan kertynyttä kosteutta ja antamalla sen sitten jäähtyä. Kosteat kohdat jäähtyvät eri nopeudella kuin kunnossa olevat rakenteet.



Energiatehokkuutta voidaan parantaa ja lämpövuotoja pienentää esimerkiksi uusimalla ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteitä, kunnostamalla tai uusimalla ikkunoita tai ulko-ovia, tiivistämällä läpivientejä tai avaamalla rakenteita ja uusimalla tai parantamalla eristyksiä.

Omatoimisesti vai ammattilaisen avulla

Lämpökameroita on lainattavissa monilta kunnilta tai kaupungeilta, alueellisilta energianeuvojilta, energiayhtiöiltä, yhdistyksiltä tai jopa kirjastoista. Kun lämpökamerakuvauksen teettää sertifioidulla ammattilaisella, varmistuu kuitenkin siitä, että tekijällä on riittävä osaaminen ja kokemus rakennusten lämpökuvauksesta sekä rakennustekniikan asiantuntemus. Sertifioitu rakennuksen lämpökuvaaja osaa tulkita kuvia, laatia selkeän tulosraportin ja ehdottaa soveltuvia korjaustoimenpiteitä.

”Kuvaus ei ole ihan hetkessä tehtävä juttu, vaan vaatii sopivat olosuhteet ja esivalmistelut. Kuvien tulkinnassa pitää olla tarkkana. Kuvien oikea tulkinta onkin vaikeampaa kuin itse kuvaaminen eli ammattilaisen apu voi olla tarpeen erityisesti siinä. Varsinkin ennen suuria korjaustoimia kannattaa varmistaa asia ammattilaiselta”, Tolvanen sanoo.

Lämpökamerakuvaus edellyttää tietynlaisia vakioituja olosuhteita ja valmisteluja ennen kuvausta. Kuvaus tehdään aina kohtisuoraan.

Lämpökuvauksen vaatimat olosuhteet vähintään 12 tunnin aikana ennen lämpökuvausta (raskailla rakenteilla 24 h): Ulko- ja sisälämpötilan välinen lämpötilaero pitää olla vähintään 15 ⁰C (ammattikäyttöön tarkoitetuilla kameroilla ero voi olla pienempi (10 ⁰C). Kuvattava osa ei saa olla alttiina auringonsäteilylle. Paras hetki kuvata on ennen tai jälkeen auringonnousua tai pilvisellä säällä. Kuvauksen aikana ulkolämpötilan pitäisi pysyä +/- 5 ⁰C asteen vaihtelussa ja sisälämpötila ei saisi vaihdella kuin enintään +/-2 ⁰C. Sisätiloissa pitäisi olla lievä alipaine, ei kuitenkaan yli 15 Pa.

Lämpökuvauksen esivalmistelut: Irtokalusteiden, verhojen yms. siirto pois kuvattavan kohdan edestä vähintään metrin etäisyydelle 12 h ennen kuvauksen alkua. Kaappien tyhjennys, mikäli halutaan kuvata takana olevaa seinää. Lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon asetukset pidetään ennallaan. Saunaa ei saa lämmittää 12 h ennen kuvausta. Kuvauspäivänä ei pidä tuulettaa tai availla turhaan ovia.

Teksti: Sirpa Mustonen, Motiva Oy
Kuva: Suomen Lämpökuvaus

Palaa otsikoihin