Ilmalämpöpumppu tukilämmityslähteenä

Ilmalämpöpumppu (ILP) koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö kierrättää ulkoilmaa lävitseen ja jäähdyttää sen, kun laite toimii lämmityskäytössä. Talteen otettu lämpö siirretään kompressorin avulla sisäyksikköön, joka luovuttaa lämmön huoneilmaan. Ilmalämpöpumpuilla voidaan myös viilentää sisäilmaa kesäisin.

Ilmalämpöpumppu sopii rakenteeltaan avaraan kiinteistöön. Yksi ilmalämpöpumpun sisäyksikkö levittää lämpöä tavallisesti rakennusmuodosta ja rakennuksen koosta riippuen noin 30–100 m² alueelle. Väliseinät ja monimutkainen talorakenne rajoittavat merkittävästi lämmön siirtymistä muihin huonetiloihin. Näin lämpöpumpun tehokkuuden lisääminen ei välttämättä alenna talon energiankulutusta, vaan haasteellisissa talorakenteissa saattaakin olla kannattavaa hankkia useampi kuin yksi sisäyksikkö.

Ilmalämpöpumppu ei yleensä sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen hyötysuhde ja tehontuotto heikkenevät ulkolämpötilan pienentyessä, eikä lämpötila yleensä leviä ilman mukana riittävän tehokkaasti kaikkiin tiloihin. Lämpöpumppu toimii sitä tehokkaammin, mitä pienempi lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on. Tasokkaalla lämpöpumpulla voidaan tuottaa rakennuksen tarvitsema lämpö leudon talven aikana, mutta ilmalämpöpumppu tarvitsee rinnalleen myös itsenäisen varalämmitysmuodon, joka käynnistyy tarvittaessa termostaatin ohjaamana.

Ilmalämpöpumput antavat puolet huonommalla lämpökertoimella noin 50 prosenttia vähemmän tehoa -20 Celsiusasteen pakkasella, kuin +7 Celsiusasteen lämpötilassa, jossa laitteen teho- ja lämpökerroin standardin mukaisesti ilmoitetaan. Kovimmilla pakkasilla ilmalämpöpumpun hyötysuhde voi laskea lähes sähkölämmityksen tasolle. Nykyisin ilmalämpöpumpun energiamerkissä ilmoitetaan muun muassa energialuokka ja SCOP-arvo, joka on lähempänä vuosilämpökerrointa kuin COP-arvo.

Soveltuu kaikkiin talotyyppeihin

Ilmalämpöpumppu on helppo asentaa kaikkiin talotyyppeihin ja sekä uusiin että vanhoihin taloihin. Se ei vaadi mitään erikoisratkaisuja rakenteissa. Ilmalämpöpumppu soveltuu hyvin öljy- tai suoran sähkölämmityksen rinnakkaiseksi lämmitysjärjestelmäksi tai esimerkiksi autotallin päälämmitysjärjestelmäksi.

Ilmalämpöpumpun rinnalla toimivan lämmitysjärjestelmän sisälämpötilan asetusarvo kannattaa säätää noin 2–4 astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle, jolloin ilmalämpöpumpun tuottaman ilmaisenergian määrä maksimoidaan. Suomen oloissa laite kannattaa asettaa tarpeen mukaan manuaalisesti joko viilennys- tai lämmitystoiminnolle. Automaattiasetus voi epähuomiossa viilentää ilmaa tarpeettomasti lämmityskaudella esimerkiksi tulisijaa lämmitettäessä.

Ilmalämpöpumppu suodattaa ilman edellyttäen, että suodatin puhdistetaan säännöllisesti. Sisäyksikkö sijoitetaan yleensä avaran tilan seinustaan yli 20 cm kattorajan alapuolelle, yli 2,2 metrin korkeudelle lattiasta ja kaksikerroksisissa taloissa portaikkoon. Sisäyksikön sijoittelussa kannattaa huomioida lämpimän ilman leviämismahdollisuus muihin huoneisiin. Ulkoyksikkö kiinnitetään talon seinään tai maasta tukien lumirajan yläpuolelle, vähintään 80 cm maanpinnasta.

Lisää aiheesta:
Ilma-ilmalämpöpumppujen energiankulutusvaikutukset pientaloissa (pdf) (2 MB)