Lämmitys

Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa keskeisesti asumisen mukavuuteen ja käyttökustannuksiin. Tarjolla on monia vaihtoehtoja ja on mahdotonta sanoa mikä ratkaisu on paras tulevien vuosikymmenien aikana. Sen vuoksi varmin investointi on rakentaa talo, joka tarvitsee vähän energiaa.

Tärkeää on teettää hyvät suunnitelmat ja toteuttaa järjestelmä ammattilaisilla.

Lämmitysjärjestelmän valinta

Yksi pienrakentajan tärkeistä päätöksistä on talon lämmitysmuodon valitseminen.

Vaihtoehtoja on monia ja valintaperusteita useita:

• ekologisuus (hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt);
• polttoaineen hinta (tulevaisuuden hintakehitys);
• helppohoitoisuus (varmatoimisuus);
• käyttökustannukset;
• investointikustannukset; ja
  
• tilantarve.

Kuva 1. Lämmitysjärjestelmien markkinaosuus uusissa omakotitaloissa vuosina 2006-2018. Monienergialämmitys/hybiridi -lämmitysmuodon osalta tilasto on saatavilla vain vuosilta 2012-2018. Lämmitysmuodon valinta on selvitetty osana PRKK:n jokavuotista rakentajakyselyä. Kyselyn vastaajien painotus on normijakaumaa enemmän Pohjois-Suomen eteläpuolella.
Lähde: Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry, PRKK
Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla!

Tyypillinen energiatarpeen jakauma perinteisessä (uudessa) pientalossa:

• Tilojen lämmitys noin 10 000 kWh;
• Käyttöveden lämmitys (4 henkilöä) noin 6 000 kWh; ja
  
• Taloussähkö (kodinkoneet, valot) noin 7 000 kWh.

Kuva 2. Uusien pientalojen lämmitysmuodon valinta 1998-2015. Tietolähteenä ovat Suomessa myönnetyt rakennusluvat vuosilta 1998-2015. Pientaloihin luetaan myös paritalot, joiden lämmitysmuodon valinnat poikkeavat hieman omakotitaloista ja erillistaloista. Toisaalta paritalojen osuus pientaloista on pienehkö. Lähde: Tilastokeskus

Lämmitysjärjestelmän osat

Pientalon lämmitysjärjestelmä voidaan jakaa toiminnalisesti osiin:

• lämmönkehityslaitteisiin (esimerkiksi lämpöpumppu, pellettikattila);
• lämmön varastointiin (esimerkiksi vesivaraaja, betonilaatta);
• lämmönjakojärjestelmään (esimerkiksi vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, ilmalämmitys, huonekohtainen sähkölämitys); ja
• säätö- ja ohjauslaitteisiin.

Omat tarpeet ja rakennuspaikka

Lämmitysjärjestelmää valittaessa rakennuttaja sovittaa yhteen perheen tarpeet, taloudelliset seikat, rakennuspaikan ja rakennuksen mahdollisuudet sekä lämmitysjärjestelmän ominaisuudet.

Rakannuspaikka vaikuttaa siihen, onko kaukolämpö mahdollinen vaihtoehto tai voidaanko maalämpöpumpun lämpökaivo porata kallioperään tai maapiiri asentaa maaperään.

Kustannukset

Talon koko ja lämmitystarve vaikuttavat siihen kannattaako panostaa hieman kalliimpaan järjestelmään, jolla saadaan edullista energiaa vai järjestelmään, joka on edullisempi hankkia, mutta jolla saattaa olla kalliimpi energian hinta.

Lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksiin vaikuttavat:

• rakentamisvaiheen investoinnit;
• vuotuiset energiakustannukset;
• kiinteät vuotuiset perusmaksut; ja
  
• huolto- ja korjauskustannukset.

Ympäristöseikat

Ympäristön kannalta on suositeltavaa valita uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitysratkaisu.

Uusiutuvaa energiaa ovat:

• puu ja pelletti;
• ympäristöstä, kuten kallioperästä tai ilmasta saatava lämpö (lämpöpumpulla osa rakennukseen saatavasta lämmöstä on sähköenergiaa);
• kaukolämpö (uusiutuvan energian osuus vaihtelee kaukolämpöverkkokohtaisesti); ja
• aurinko- ja tuulienergia.