Kaukolämpö

Kaukolämpöä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Lämpö siirretään käyttäjille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpö sopii tiheästi rakennetulla alueella sijaitseviin pientaloihin.

Kaukolämmön osuus uusissa pientaloissa on kasvanut hieman huolimatta siitä, että sitä ei ole joka paikassa saatavilla.

Järjestelmän osat

Kaukolämpöverkosta lämpö siirretään talon lämmönjakokeskukseen, jossa on oma lämmönsiirrin tilojen lämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle. Lämmönsiirrin erottaa kaukolämpöverkossa kulkevan veden ja talon lämmönjakojärjestelmässä kulkevan veden toisistaan.

Pientalon lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus, johon kuuluu lämmönsiirtimien lisäksi säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, mittarit ja sulkuventtiilit.

Käyttöveden ja tuloilman lämmitys

Kaukolämpötalossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa. Kaukolämmöllä kannattaa hoitaa myös tuloilman jälkilämmitys ilmanvaihtolaitteessa. Lämmönjakotapana käytetään yleensä vesikeskuslämmitystä (patteri- tai lattialämmitys), mutta ilmalämmitys ja ilmanvaihtolämmitys ovat myös käytettyjä vaihtoehtoja.

Kustannukset

Kaukolämmitys kannattaa ottaa yhdeksi vertailtavaksi lämmitystavaksi aina, jos sitä on saatavilla, sillä kaukolämpöenergian hinta on yleensä kilpailukykyinen. Kaukolämmön hinta vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Käyttäjän kannalta kaukolämpö on hyvin vaivaton, sillä se ei vaadi juurikaan huoltoa tai ylläpitoa.

Ympäristövaikutukset

Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä millaisessa voimalaitoksessa sitä tuotetaan ja mitä polttoainetta voimalaitoksessa käytetään. Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä, toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella. Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti), se on erittäin ympäristöystävällistä.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016