Ilma- ja maalämpöpumput

Ilma- ja maalämpöpumput kasvattavat jatkuvasti suosiotaan pientalojen lämmitystapana. Lämpöenergiaa otetaan lämpöpumpputyypistä riippuen ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, vedestä, maasta tai kalliosta. Lämpöpumput siirtävät lämpöä viileämmästä lämpimämpään samaan tapaan kuin jääkaappi.

Lämpöenergiaa otetaan talteen lämmönvaihtimen (höyrystimen) avulla lämpöpumpun kylmäainekiertoon. Lämpöenergiaa luovuttava aines ja vastaava lämpötilaero siirtyy edelleen kylmäaineessa kompressorille. Kompressori puristaa kylmäainehöyryn suuressa paineessa, josta aiheutunut korkea lämpötila hyödynnetään lauhduttimessa.

Lämpökerroin kuvaa hyötysuhdetta

Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin. Se kertoo montako yksikköä lämpöpumppu tuottaa kulutukseen nähden. Esimerkiksi lämpökerroin 3 kuvaa hyötysuhdetta 300 prosenttia.

Lämpöpumpulle on lämpökertoimen ja käyttöiän osalta kannattavinta, kun lämpötilaero lämmönkeruun ja -luovutuksen välillä on mahdollisimman pieni. Tällöin energiaa kerätään mahdollisimman lämpimästä (esimerkiksi lämpökaivosta tai poistoilmasta) ja lämpöä luovutetaan patteriverkon sijasta lattialämmitykseen.

Rakenteellisesti hyvin energiatehokkaissa taloissa voidaan maalämpöä käyttävällä lattialämmityksellä saavuttaa tilojen lämmityksessä korkea hyötysuhde. Tämä johtuu siitä, että näissä tilojen lämmitykseen riittää jo hyvin matala kiertoveden lämpötila – lattialämmityksessä enimmillään jopa vain 25 °C. Toisaalta tilojen lämmitykseen ei muutenkaan tarvita läheskään niin paljon lämmitysenergiaa kuin niin sanotuissa normitaloissa.

Käyttöveden tuottamisessa lämpökerroin on aina hieman huonompi. Joillakin lämpöpumpuilla käyttöveden lämpötilaa joudutaan lisäksi nostamaan esimerkiksi sähkövastuksella tai puulämmityksen avulla. Käyttöveden lämmitys saattaa energiatehokkaassa talossa viedä enemmän energiaa kuin tilojen lämmitys.

Maalämpöpumppu

Maalämpöpumppu on investoinniltaan kallein ja lämpökertoimeltaan paras lämpöpumpputyyppi. Erityisesti talviaikana se on tehokkuudeltaan ylivoimainen muihin lämpöpumpputyyppeihin nähden. Maalämpö vaatii toimenpideluvan, joka haetaan oman kunnan tai kaupungin teknisestä toimesta. Luvan hinta vaihtelee merkittävästi paikkakunnasta jä käytännöstä riippuen.

Maalämpö voidaan mitoittaa niin, että se tuottaa vuotuisen lämmitys- ja käyttöveden ilman sähkövastusta. Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2,5-3,5. Maalämpö sopii parhaiten keskisuurille ja suurille taloille.
Maalämpöpumpun toimintaperiaate

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talosta poistettavasta ilmasta. Se kerää lämpöä jonkin verran enemmän kuin hyvätasoinen lämmöntalteenottokenno ilmanvaihtokoneessa. Se soveltuu parhaiten pienehköön uuteen taloon, jossa tilojen lämmitystarve on pieni ilmatilavuuteen nähden.

Poistoilmalämpöpumppu lämmittää tilat, tuloilman ja käyttöveden. Sähkövastus toimii osan vuodesta tukilämmityksenä. Poistoilmalämpöpumppu korvaa samalla ilmanvaihtokoneen. Se soveltuu parhaiten pienille ja keskisuurille taloille.

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu on uusin pientalon lämpöpumppuratkaisu. Se ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Tukilämmitystä tarvitaan kovimmilla pakkasilla sekä käyttöveden lämpötilan nostamiseen. Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2–3. Se soveltuu keskisuurille taloille.