Ilmalämpö- ja maalämpöpumput

Ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput kasvattavat jatkuvasti suosiotaan pientalojen lämmitystapana. Lämpöenergiaa otetaan lämpöpumpputyypistä riippuen ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, vedestä, maasta tai kalliosta. Lämpöpumput siirtävät lämpöä viileämmästä lämpimämpään samaan tapaan kuin jääkaappi.

Lämpöenergiaa otetaan talteen lämmönvaihtimen (höyrystimen) avulla lämpöpumpun kylmäainekiertoon. Lämpöenergiaa luovuttava aines ja vastaava lämpötilaero siirtyy edelleen kylmäaineessa kompressorille. Kompressori puristaa kylmäainehöyryn suuressa paineessa, josta aiheutunut korkea lämpötila hyödynnetään lauhduttimessa.

Lämpökerroin kuvaa hyötysuhdetta

Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin. Se kertoo montako yksikköä lämpöpumppu tuottaa kulutukseen nähden. Esimerkiksi lämpökerroin 3 kuvaa hyötysuhdetta 300 %.

Lämpöpumpulle on lämpökertoimen ja käyttöiän osalta kannattavinta, kun lämpötilaero lämmönkeruun ja -luovutuksen välillä on mahdollisimman pieni. Tällöin energiaa kerätään mahdollisimman lämpimästä (esimerkiksi lämpökaivosta) ja lämpöä luovutetaan patteriverkon sijasta lattialämmitykseen.

Nollaenergiatalossa voidaan maalämpöä käyttävällä lattialämmityksellä saavuttaa tilojen lämmityksessä korkea hyötysuhde. Toisaalta tilojen lämmitykseen ei muutenkaan tarvita läheskään niin paljon lämmitysenergiaa kuin niin sanotuissa normitaloissa. Tämä johtuu siitä, että passiivitason taloissa tilojen lämmitykseen riittää jo hyvin matala kiertoveden lämpötila – lattialämmityksessä enimmillään jopa vain 25 °C.

Käyttöveden tuottamisessa lämpökerroin on aina hieman huonompi. Joillakin lämpöpumpuilla käyttöveden lämpötilaa joudutaan lisäksi nostamaan esimerkiksi sähkövastuksella tai puulämmityksen avulla. Käyttöveden lämmitys saattaa nollaenergiatalossa viedä enemmän energiaa kuin tilojen lämmitys.

Maalämpöpumppu

Maalämpöpumppu on investoinniltaan kallein ja lämpökertoimeltaan paras lämpöpumpputyyppi. Erityisesti talviaikana se on tehokkuudeltaan ylivoimainen muihin lämpöpumpputyyppeihin nähden. Maalämpö vaatii toimenpideluvan, joka haetaan oman kunnan tai kaupungin teknisestä toimesta. Lupa maksaa kunnasta riippuen noin 70-700 €. Luvan hinta vaihtelee merkittävästi paikkakunnasta jä käytännöstä riippuen.

Maalämpö voidaan mitoittaa niin, että se tuottaa vuotuisen lämmitys- ja käyttöveden ilman sähkövastusta. Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2,5-3,5. Maalämpö sopii keskisuurille ja suurille taloille.
Maalämpöpumpun toimintaperiaate


Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talosta poistettavasta ilmasta. Se kerää lämpöä saman verran kuin hyvätasoinen lämmöntalteenottokenno ilmanvaihtokoneessa (60-70%). Se soveltuu parhaiten pienehköön uuteen matalaenergia- tai passiivitaloon, jossa tilojen lämmitystarve on pieni ilmatilavuuteen nähden.

Poistoilmalämpöpumppu lämmittää tilat, tuloilman ja käyttöveden. Sähkövastus toimii osan vuodesta tukilämmityksenä. Poistoilmalämpöpumppu korvaa samalla ilmanvaihtokoneen. Se soveltuu pienille ja keskisuurille taloille.

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu on uusin pientalon lämpöpumppuratkaisu. Se ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Tukilämmitystä tarvitaan kovimmilla pakkasilla sekä käyttöveden lämpötilan nostamiseen. Tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2-3. Se soveltuu keskisuurille taloille.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppu käyttää hyväkseen ulkoilman sisältämää energiaa.
Ilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö kierrättää ulkoilmaa lävitseen. Ulkoilma jäähtyy, kun ilmalämpöpumppu toimii lämmityskäytössä ja ottaa ulkoilmasta lämmön talteen. Ilmalämpöpumppu sopii pientalossa tukilämmitysjärjestelmäksi sillä sitä ei voi eikä kannata käyttää kovimmilla pakkasilla. Se ei myöskään lämmitä käyttövettä.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016