Ilmanpitävyys

Rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla (vuotoilma) on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat ilmatiivit. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla. Mittauksessa aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille ja laitteistolla saadaan tulokseksi ilmatiiveysluku, eli n50-luku. Se kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi. Ilmatiiveysluvun yksikkö on 1/h (”kertaa tunnissa”).

Ilmanpitävyys varmistetaan mittaamalla

Rakennuksen ilmanpitävyys voidaan tarkistaa varmimmin mittaamalla se rakenteilla olevasta talosta sen jälkeen kun ilmasulku on asennettu mutta sisäverhouslevyjä ei ole vielä asennettu. Tässä vaiheessa ilmatiiveyttä voidaan vielä tarvittaessa parantaa. Mahdollisten parannustöiden jälkeen mittaus vielä uusitaan varmuuden vuoksi.

Jos ilmatiiveyttä ei ole mitattu tai muulla tavoin varmennettu, oletetaan ilmatiiveyden arvoksi n50=4,0 1/h. Ilmatiiveysmittauksen sijaan talotehtaat voivat varmentaa, että sen käyttämät rakenneratkaisut ja toteutustavat johtavat parempaan ilmatiiveyteen. Tämä tehdään mittaamalla riittävän monen valmiin talon ilmatiiveys.

Energiatehokkaalle talolle ilmatiiveystavoitteen tulisi olla 1,0 1/h tai alempi. Tällä saavutetaan noin 20 %:n energiansäästö verrattuna ilmatiiveyden arvoon 4,0 1/h. Passiivitalojen ilmatiiveysvaatimus on, että n50-luku on enintään 0,6 1/h.

Ilmanpitävyys energiatehokkuuden perusvaatimus

Hyvä ilmanpitävyys on ehdoton edellytys rakennettaessa matala- tai passiivienergiataloa. Ilmatiiveyden saavuttaminen vaatii hyvin suunniteltujen rakenteiden lisäksi huolellista työtä rakennustyömaalla. Erityisesti talon nurkat, seinien liitoskohdat ylä- ja alapohjaan, ikkunan karmin ja seinän välien sekä karmin ja ilmansulun liitokset ovat kohtia, joista vuotoilmaa pääsee helposti karkaamaan.

Kaikki ilmansulun saumat tulee teipata tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla ellei niitä saada tiiviisti puristuksiin. Tyypillisiä ongelmakohtia ovat myös iv-kanavien läpimenot ja sähkövedot.

Ilmatiiveys parantaa ilmanvaihdon LTO:n tehokkuutta ja varmistaa, että rakenteet toimivat oikein kosteuden kannalta.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016