Ikkunat ja niiden suuntaus

Ikkunat ovat lämmöneristyksen kannalta rakennuksen heikoin osa. Siitä huolimatta ne eivät pelkästään aiheuta energiahukkaa, vaan niiden kautta saadaan myös auringon valoa ja lämpöä hyödyksi sisätiloihin.

Hyvät ikkunan antavat suunnitteluun vapautta

Suuria, koko seinän korkuisia ikkunapintoja kannattaa välttää. Suurimmat ikkunat ovat yleensä olohuoneessa. Olohuoneen ja muiden oleskelutilojen ikkunat kannattaa suunnata etelään, jolloin niiden kautta saadaan valoa myös talvella.

Matalaenergia- ja passiivitalossa liian suuri ikkunapinta etelään saattaa aiheuttaa jäähdytyksen tarvetta. Sopivan kokoiset räystäsrakenteet estävät liiallisen auringonpaisteen kesällä. Matala- ja passiivitaloissa suuret ikkunapinnat voivat suuntautua myös vaikkapa pohjoiseen.

Hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden sisäpinta ei ole kovillakaan pakkasilla niin kylmä, että se aiheuttaisi vedon tunnetta. Niinpä ikunoiden alle ei välttämättä tarvita pattereita.

Ikkunoiden energiatehokkuus

Ikkunoiden lämmöneristyskykyä on yleensä kuvattu muiden rakenneosien tapaan lämmönläpäisykertoimella eli U-arvolla (yksikkö W/m2,K). Pelkkä U-arvo ei kuitenkaan kerro kaikkea ikkunan energiatehokkuudesta.

Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, g-arvo, kertoo kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Lisäksi koko ikkunarakenteen (lasi, karmit ja puitteet) ilmantiiveys on energiankulutuksen kannalta merkittävä asia.

Lämmönläpäisykerroin (U-arvo) kertoo kuinka hyvin ikkuna eristää lämpöä. Mitä pienempi U-arvo on, sitä vähemmän lämpöä pääsee karkuun. Energiamerkinnän U-arvo on koko ikkunan (lasiosa, karmi ja puite) lämmönläpäisykerroin.

Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin (g-arvo) kuvaa kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringonvaloa ja -lämpöä. Mitä suurempi g-arvo on, sitä paremmin se hyödyntää aurinkoenergiaa.

Ilmanvuotoluku (L-arvo) kuvaa ikkunan ilmatiiveyttä. Mitä pienempi L-arvo on, sitä vähemmän ikkunan kautta vuotaa ilmaa.

Valitse A-luokan ikkunat

Ikkunoiden energiamerkintä auttaa rakentajaa ja remontoijaa vertailemaan ikkunoiden energiatehokkuutta. Energiamerkintä on valmistajille vapaaehtoinen, mutta energiamerkittyjä ikkunoita löytyy jo monilta valmistajilla ja maahantuojilla.

Energialuokka summaa ikkunan energiatehokkuuteen vaikuttavat ominaisuudet. Asteikko A:sta G:hen ja itse energiamerkki ovat tuttuja muun muassa kodinkoneista.

E-arvo on laskennallinen vertailuarvo, joka kertoo kuinka paljon yksi ikkuna-m2 aiheuttaa lämmitystarvetta vuodessa. E-arvo lasketaan U-arvon, g-arvon ja L-arvon avulla.

E-arvon perusteella määräytyy ikkunan energialuokka. Jos E-arvo on esimerkiksi 100 kWh/m2,a, yksi neliö tällaista ikkunaa aiheuttaa 100 kWh:n lämmitystarpeen.

Energialuokka

A

B

C

D

E

F

G

E-luku (kWh/m2,a)

<85

<105

<125

<145

<165

<185

≥185

Ikkunoiden ulkopinnassa on kosteutta – onko ikkunoissa vikaa?

Hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden ulkopintaan saattaa tietyissä sääoloissa tiivistyä kosteutta. Tämä johtuu siitä, että ikkunan ulkopintaa jäähtyy ulkoilman lämpötilaa alemmaksi, jolloin siihen saattaa tiivistyä kosteutta.

Ilmiön esiintymiseen vaikuttaa ikkunan eristävyys, sääolosuhteet sekä rakennuspaikka. Ilmiö esiintyy todennäköisimmin syksyisin. Haitta on kuitenkin pieni verrattuna hyvin eristettyjen ikkunoiden tuomiin etuihin.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016