Ilmatiivis talo

Rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla, eli vuotoilmalla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutuksen kannalta. Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat ilmatiiviit. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

Nykyään lähes jokaisessa uudessa pientalossa on koneellinen ilmanvaihto. Talo ei tarvitse sen rinnalle hallitsematonta ”vuotoilmanvaihtoa”.
Asumisviihtyvyys saavutetaan yleensä kun oleskelutilojen lämpötila on 20-22 astetta ja makuuhuoneissa 18-20 astetta. Vuotavassa talossa sisälämpötilaa on nostettava, jotta kylmän vuotoilman aiheuttama veto ei tunnu epämiellyttävältä.

Rakennuksen ilmatiiveyden mittaaminen

Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla. Mittauksessa aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille ja laitteistolla saadaan tulokseksi ilmatiiveysluku, eli n50-luku. Se kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi. Ilmatiiveysluvun yksikkö on 1/h (”kertaa tunnissa”).

Alhaiseen ilmanvuotolukuun pääsy edellyttää yleensä kahden mittauksen tekemistä. Ensimmäisen mittauksen tulosten perusteella korjataan vuotopaikat ja toisella mittauskerralla tarkistetaan että vuotopaikat on varmasti saatu korjattua.

Passiivitaloissa mitattu ilmatiiveys vaihtelee 0,1-0,6 välillä. Uuden pientalon vertailuarvo on 2,0 ja tyypillinen vanhemman talon n50-luku on yleensä noin 4-8. Suurin mitattu n50-luku pientalossa on ollut peräti noin 16!
Ilmanpitävyysmittaus – Ingo Achilles 1791
Rakenteilla olevan pientalon ilmanpitävyysmittausta suorittamassa arkkitehti Ingo Achilles.

Ilmavuodoista seuraa muun muassa:
  • Tarve nostaa huonelämpötilaa, joka saattaa lisätä terveysongelmia.
  • Energiankulutuksen kasvu korkeamman sisälämpötilan vuoksi.
  • Sisäilmaston tuntuminen vetoisalta.

Vinkit:
  • Ilmasulun jatkuvuuden voi varmistaa limittämällä sitä 150-200 mm. Jatkoksia kannattaa tehdä vain rankojen kohdille ja ne tulee tiivistää huolellisesti sellaisilla kiinnitystarvikkeilla (esimerkiksi teipillä), jotka kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöajan (vähintään 50 vuotta).

  • Huolellisesti suunnitelluissa rakenteissa ilmasulku sijoitetaan kantavan pystyrungon ja sen sisäpuolelle tulevan asennusrungon väliin. Putkitukset ja sähkövedot voidaan tehdä asennusrunkoon rikkomatta ilmasulkua.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016