Ilmanvaihto

Käytännössä kaikkiin uusiin pientaloihin tulee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on varustettu lämmöntalteenotolla. Hyvässä talossa on oikein mitoitettu ilmanvaihto, joka takaa hyvän sisäilman laadun – energiatehokkuutta ei pidä tavoitella sisäilman laadun kustannuksella.

Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuihin kuuluu myös se, että rakennukseen tuotava raitis ilma suodatetaan. Näin vähennetään esimerkiksi siitepölyn aiheuttamia haittoja.

Ilmanvaihto tulee mitoittaa siten, että kahdessa tunnissa vaihdetaan ilmaa rakennuksen ilmatilavuuden verran (ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h eli ”puoli kertaa tunnissa”). Eri tiloilla on omat vaatimuksensa ja ammattitaitoinen IV-suunnittelija osaa suunnitella niihin parhaiten sopivan ilmanvaihdon.

Taloissa, joissa lämmitysjärjestelmänä on poistoilmalämpöpumppu ei tarvita erillistä ilmanvaihtokonetta.

Ilmanvaihdon ohjaus

Ilmanvaihdon määrää säädetään useimmiten käsikytkimellä, jossa on tyypillisesti 4 eri nopeutta ilmanvaihtokoneelle. Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla tarkoitetaan ratkaisua, joka mittaa sisäilman kosteus- ja hiilidioksidipitoisuutta ja ohjaa ilmanvaihtoa näiden tietojen mukaan.

Kiinnitä huomiota äänenvaimennukseen

Ilmanvaihdon suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota myös äänenvaimennukseen. Joihinkin IV-koneisiin tulee äänenvaimennusosa tai äänenvaimentimet voidaan asentaa ilmanvaihtokanaviin. Hyvin suunniteltu ilmanvaihtojärjestelmä on lähes äänetön, ja ilmanvaihto voidaan pitää halutulla tasolla myös yöllä, jolloin pienetkin äänet voivat olla häiritseviä.

Miten LTO toimii?

Ilmanvaihto aiheuttaa lämpöhäviöitä talosta poistetun ilman mukana. Talosta poistettavasta, lämpimästä ilmasta otetaan lämpöenergiaa talteen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottolaitteella (LTO). Tyypillisiä LTO-ratkaisuja ovat levylämmönsiirrin ja pyörivä lämmönsiirrin. Markkinoilla on myös ratkaisuja, joissa ilmanvaihtokoneeseen on yhdistetty lämpöpumppu. Tällainen järjestelmä toimii koko talon lämmitysjärjestelmänä.

Lämmöntalteenottolaitteen talteen ottama lämpöenergia riittää esilämmittämään rakennukseen tuotavan ilman. Kylmimpinä aikoina IV-koneen jälkilämmityspatterilla lämmitetään ilmaa. Jälkilämmityspatteri voi olla joko vesikiertoinen tai sähkövastuksella toteutettu. Sopiva lämpötila taloon tuotavalle raittiille ilmalle (jälkilämmityksen asetusarvo) on noin 15-17 °C.

Vertaile vuosihyötysuhdetta

LTO:n tehokkuutta kuvataan lämpötilasuhteella ja vuosihyötysuhteella. Lämpötilasuhde kuvaa itse LTO-laitteen kykyä ottaa lämpöä talteen standardoidussa testitilanteessa. Tärkeämpi termi on kuitenkin LTO-laitteen vuosihyötysuhde, joka kuvaa kuinka suuri osuus ilmanvaihdon tarvitsemasta lämmitysenergiasta katetaan LTO:lla. Vuosihyötysuhde ottaa huomioon koko lämmityskauden, rakennuksen sijainnin sekä lämmönsiirtimen jäätymisen eston vaikutuksen.

IV-kone kuluttaa sähköä!

Lämmöntalteenoton lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ilmanvaihtokoneen sähkönkulutukseen, sillä laitteiden välillä on suuria eroja. Ilmanvaihtokoneessa on kaksi puhallinta – yksi tuloilmalle ja yksi poistoilmalle. Puhaltimet ovat päällä yötä päivää vuoden jokaisena päivänä, joten käyttötunteja kertyy paljon.

Ilmanvaihtokoneen ominassähköteho (SFP – Specific Fan Power) kertoo kuinka paljon ilmanvaihtokoneen puhaltimet tarvitsevat sähköä ilman siirtämiseen. Ominaissähkötehoon voidaan vaikuttaa paitsi laitevalinnoilla, myös hyvällä ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelulla.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016