Asukkaiden kokemuksia

1. Mistä päätös rakentaa sisäilmaterveellinen ja energiatehokas talo lähti?

Vastaus: Halusimme itsellemme hyvän kodin, jossa on panostettu talon terveenä pysymiseen ja energiatehokkuuteen. Energiaa kaikissa muodoissaan on järkevää säästää. EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 uusien pientalojenkin tulisi olla nolla- tai lähes nollaenergiatasoisia.

2. Talossa on sata sensoria. Miksi halusitte näin tarkkaa seurantaa?

Vastaus: Mittausten avulla seurataan neljää kokonaisuutta: talon energian tuotantoa, energiankulutusta, sisäilman laatua sekä talon rakenteiden kuntoa ennakoivasti. Jatkuvalla mittaamisella voidaan havaita mahdolliset ongelmakohdat varhain. Mittausdata kannustaa myös energiatehokkuuteen. Joskus tulevaisuudessa kun taloa myydään, ostaja voi hyvinkin arvostaa lokia, josta voi nähdä talon alla olevan kapilaarisepelin pysyneen kuivana aina talon valmistumisesta alkaen.

3. Mikä on teille hyvän talon määritelmä?

Vastaus: Hyvä talo on sisäilmaterveellinen, energiafiksu, pitkäikäinen, ja siinä on helppo ja edullinen asua.

4. Millaisia ajatuksia suunnittelun ja rakentamisen vaihe tuo mieleen?

Vastaus: Kivoja ajatuksia – suunnittelu ja rakentaminen sujuivat hyvin. Meillä oli erittäin kokenut rakentajaporukka, joka teki työn ammattiylpeydellä ja tehokkaasti, samalla huolehtien rakentamismateriaalien kuivaketjusta. Myös suunnitteluvaiheeseen kasasimme kokeneen ja hankkeesta innostuneen tiimin.

5. Ovatko talon järjestelmät toimineet odotetusti?

Vastaus: Kaikki muu on toiminut hyvin paitsi alkuperäinen maalämpöpumppu, joka osoittautui maanantaikappaleeksi. Laitteen alitehoisuus huomattiin mittaussensorien avulla – hyötysuhde jäi alle puoleen myyjän lupaamasta tasosta ja laite piti vaihtaa.

6. Millaista säätöä talo vaatii asukkailtaan?

Vastaus: Syksyllä teemme talviasetukset – esimerkiksi suljemme aurinkolämpökeräimen. Keväällä puolestaan teemme kesäasetukset – esimerkkinä ilmanvaihtokoneen säätö hyödyntämään maapiirin viilennystä. Viime kesän kuumimpana hellepäivänä, kun ulkona oli +29 astetta, maapiirin avulla huoneisiin tuleva raitisilma saatiin viilennettyä +18 asteeseen. Jos maapiirin unohtaisi kesäksi aktivoida, unohduksen kyllä huomaisi ensimmäisten hellepäivien yhteydessä.

7. Joudutteko tekemään säätöjä tai huoltotoimia jatkuvasti?

Vastaus: Kausisäätöjen lisäksi ei muuta tarvita. Ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihdamme useamman kerran vuodessa. Ja toki pihalla pitää tehdä normaalit kausityöt, kuten rännien puhdistamiset.

8. Onko ensimmäisen vuoden aikana ilmennyt jotain murheita tai ilon aiheita?

Vastaus: Epäkuntoisen maalämpöpumpun lisäksi ei ole ollut murehtia – useita positiivisia yllätyksiä kylläkin on tullut vastaan. Puulämmitetyn saunan savupiipun lämmöntalteenotto (LTO) toimii erinomaisesti. Saunan lämmityksestä riittää energiaa saunojien pesuveden lisäksi vielä seuraavan päivän lattialämmitykseen. Varaavan takan yhteydessä oleva LTO kerää myös tehokkaasti lämpöä talteen. Takka itsessään luovuttaa lämpöä vielä yli vuorokauden päästä lämmittämisestä. Samoin aurinkosähkö ja aurinkolämpö ovat toimineet hienosti.

9. Miten talo toimii perheen arjessa?

Vastaus: Hyvin, siitä on kiittäminen kokenutta arkkitehtiamme, joka kuunteli tarpeitamme ja teki omat toiminnalliset lisäyksensä. Tammikuussa 2016 oli parin viikon kipakka pakkasjakso ja oli kiva huomata, että talo oli lämmin ja vedoton, myöskin suurikokoisen lasiliukuoven läheisyydessä.

10. Vaatiiko talon tekninen ylläpito työtä vai hoituuko se huomaamatta?

Vastaus: Periaatteessa ihan normaalit omakotitalon ylläpitotoimet riittävät. Sensoritietoja on ensimmäisen asuinvuoden aikana tullut seurattua usein.

11. Mikä on helpointa ja mikä vaivalloisinta pienenergian tuottamisessa?

Vastaus: Jokainen laite on lopulta varsin yksinkertainen. Meillä ei ole keskitettyä taloautomaatiota, joka ohjaisi yksittäisiä lämmityslaitteita, eli vaikka mittausdataa kerätäänkin runsaasti, kaikki laitteet toimivat itsenäisesti. Aurinkosähköpaneeli taitaa olla helpoin laite – se kun ei vaadi mitään säätö- tai huoltotoimenpiteitä ja on pysynyt sateiden huuhtelemana puhtaana.

12. Millaisen kouluarvosanan antaisit talollenne ensimmäisen asumisvuoden jälkeen?

Vastaus: Arvosanaksi antaisin nyt 9 ½ – odotamme innolla, että pihakin saadaan viimeisteltyä.

13. Mikä olisi ehdottomasti se asia, jonka seuraavaankin taloonne haluaisitte, jos lähtisitte uutta taloa rakentamaan?

Vastaus: Sisäilman laadun varmistaminen olisi edelleenkin ihan ykkönen. Suomessa on arviolta yli 40 miljardia euroa homekorjausvelkaa, eikä sitä ole enää tarvetta lisätä huonolla uudisrakentamisella. Energiafiksut rakenteet ja energian pientuotanto olisivat myös tärkeyslistan kärjessä.

14. Kuinka paljon sisälämpötilat ovat vaihdelleet?

Vastaus: Lämmityskaudella sisälämpötiloissa lämpötila on pysynyt kohdallaan puolen asteen tarkkuudella. Makuuhuoneissa on 19 astetta, muissa tiloissa 21-22 astetta. Märkätiloissa on korkeampi lämpötila.

16. Missä olosuhteissa maakylmää on käytetty?

Vastaus: Maakylmää käytetään kesällä, kun ulkolämpötila ylittää +20 astetta. Aurinkosuojauksessa auttaa myös talon hyvä eristystaso, pitkät räystäsylitykset ja varjostavat terassit sekä 4-kerroksiset selektiivilasit.

17. Mitä muuta haluaisit kertoa talonne ratkaisuista?

Vastaus: Odotan mielenkiinnolla mitä sensoridata tulee meille talostamme kertomaan tulevina vuosina. Niinikään uskon, että uusien talojen IoT-sensorointi tulee Suomessa yleistymään, jolloin eri tahot pääsevät vertailemaan vaikkapa rakenneratkaisujen vaikutuksia. Talomme teknisessä tilassa on tilaa taloakulle ja toivonkin, että tulevaisuudessa pienenergian tuottaminen ja varastointi olisi teknistaloudellisesti kannattavaa.


Sivua päivitetty viimeksi 25.4.2017