Talotekniikka

Käpylä 186:n päälämmitysmuotona käytetään poistoilmalämpöpumppua, johon on sisäänrakennettu maalämpöpumppu. Laite hoitaa ilmanvaihdon, tuloilman lämmityksen, viilennyksen sekä lattialämmityksen.

Katto mukana aurinkoenergian keräämisessä

Katolla on aurinkosähköä tuottavaa paneelipinta-alaa noin 29 m2, ja sillä saadaan aurinkosähköä laskennallisesti vuoden aikana noin 3 799 kWh. Sähkö muunnetaan kolmivaiheiseksi talon sähkökytkennän yhteydessä kolmivaiheinvertterin avulla. Suurin osa aurinkosähköstä pyritään käyttämään itse.
Aurinkopaneelit Käpylä 186 -talon katolla
Kuva 1. Aurinkopaneelit katolla. Aurinkopaneelit Käpylä 186 -talon katolla
Kuva 2. Aurinkopaneelit.

Aurinkosähkön korkea hyödyntämisaste edellyttää perusteellista esisuunnittelua, jossa selvitetään muun muassa eri talon sähkövaiheiden kuormitusprofiili ja yhtäjaksoisen pohjakuorman suuruus. Suuri aurinkosähköjärjestelmä tuo mittakaavaetua (kW/€) pienempään verrattuna, mutta jos iso osa itse tuotetusta aurinkosähköstä joudutaan myymään sähköyhtiölle, pitenee järjestelmän takaisinmaksuaika, koska sähköenergian hintaosuus on vain noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta.

Aurinkolämpö

Aurinkolämpöä saadaan 4 m2 keräinalalla. Aurinkokeräimet on integroitu kattopeltielementteihin. Arvoitu vuosituotto keräimillä on noin 2 683 kWh.

Aurinkolämmön ensisijainen käyttökohde on käyttöveden lämmittäminen. Kun käyttöveden lämpötila varaajassa nousee yli 85 celsiusasteen, ylimenevä lämpö siirretään 100 metriä syvään maalämpökaivoon.

Kaivoon siirretty lämpö häviää osittain vesivirtauksien vuoksi, mutta se lämmittää osittain myös kaivoa ympäröivää kalliota. Lämpökaivon regenerointi lisälämmöllä ehkäisee hienoisesti kaivoa ympäröivän kallion lämpötilan laskua. Kun aurinkolämpö ei enää myöhään syksyllä ja talvella riitä käyttöveden lämmitykseen, lämmitetään käyttövettä poistoilman lämmöllä.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016