Ratkaisut

Halosen ja Vuoritsalon talon alakertaan rakennettiin sauna, pesuhuone, wc, kodinhoitohuone, askarteluhuone ja tekninen tila. Toisessa kerroksessa on makuuhuone, vaatehuone, kylpyhuone, yhdistetty keittiö ja ruokailutila sekä olohuone.

– Talon arkkitehtisuunnittelu ei poikkea tavanomaisesta, sillä esimerkiksi toiveemme mukaisia isoja ikkunoita ei tarvinnut pienentää. Ikkunoiden kokoa täytyi tosin kompensoida kiristämällä ulkoseinien ja yläpohjan U-arvoja, Vuoritsalo toteaa.

Passiivitalon suunnittelu on tavalliseen taloon verrattuna joiltain osin yksinkertaisempaa ja joiltain osin haastavampaa. Esimerkiksi ovet ja ikkunat vaativat aivan erityistä huomiota, mutta lämmitysjärjestelmän mietinnässä päästään pelkällä lämmöntalteenoton suunnittelulla.

Passiivitalon eristevahvuudet ovat noin kaksinkertaiset tavalliseen verrattuna. Perustukset eristetään kauttaaltaan myös alapuolelta.

– Hieman huolettaa, miten asunto saadaan jäähtymään hellepäivinä. Toisaalta yläpohjan paksu lämmöneristyskerros toimii puskurina auringon lämmölle, Vuoritsalo mainitsee.

Passiivitalo rajoittaa kivipintaisten lattioiden käyttöä. Halonen ja Vuoritsalo laittavat klinkkerit vain kosteisiin tiloihin ja tuulikaappiin, joihin tulee lattialämmitys.

Ratkaisut selkiintyivät

Halonen ja Vuoritsalo valitsivat taloonsa huoneistokohtaiset lämmöntalteenottolaitteet, joiden hyötysuhdetta voidaan tarpeen vaatiessa parantaa esilämmityksen avulla. He asensivat anturoiden viereen kaikkiaan 200 metriä nestetäyttöistä esilämmitysputkistoa siirtämään maan lämpöä ilmanvaihtolaitteisiin.

– Hankimme taloon myös ohjausjärjestelmän lämmöntalteenottoa, ilmastointia, lämminvesivaraajia ja valaistusta varten. Myös aurinkokeräinten asentaminen katolle on harkinnassa. Kaikkiaan 12 neliötä keräimiä riittäisi lämmittämään kahden asunnon käyttöveden yli puolet vuodesta.

Kumpaankin asuntoon asennettiin myös varaava, hyvin hiljalleen lämpöä luovuttava takka.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016