Tehokkaat rakenteet

Nollaenergiatalot eivät edellytä ylivoimaisia ratkaisuja, mutta talon suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaltaista energia-ajattelua ja rakennusvaiheessa huolellista työn toteutusta.

Blok-talon energiankulutuksessa pyritään nettonollaenergiatasoon monen keinon yhdistelmällä. Lämmön ja sähkön tarve talossa minimoidaan ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään tuottamalla lämpöä ja sähköä omilla aurinkokeräimillä ja -paneeleilla.

Kesäaikainen sisätilojen viilennys hoidetaan vihreästi siirtämällä sisätiloista ylilämpöä kallioon lämpökaivon avulla. Sisätilojen viilennys toteutetaan ajamalla hieman sisälämpötilaa viileämpää vettä lattialämmitysputkistoon, jolloin on kyse oikeastaan epäsuorasta aurinkoenergian keräämisestä ja jopa sen lyhytaikaisesta varastoimisesta.

Kohteen yläpohjan U-arvo on 0,08 ja ulkoseinän 0,09. Kohteeseen tulee A-luokan ikkunat ja ovet. Talon rakenteellinen energiatehokkuus tulee todennäköisesti asettumaan matalaenergia- ja passiivitalojen välimaastoon. Uusiutuvan energian käytön ansiosta talossa päästään nettonollaenergiatasolle.

Kohdetta tullaan seuraamaan talon valmistuttua lukuisilla energiamittareilla, joten tulevaisuudessa selviää tuleeko kohde lopulta olemaan jopa plusenergiatason rakennus.

Kohteen energialaskelmat

Taloussähkö: 4 510 kWh
Lämmitys: 2 320 kWh (tuotto noin 9 280 kWh)
Käyttövesi: 1 634 kWh (tuotto noin 4 085 kWh)

Sähkönkulutus yhteensä: 8 464 kWh

  • aurinkokeräimet noin 3 000 kWh vähentävät maalämpöpumpun sähköntarvetta noin 1 000 kWh
  • aurinkosähköpaneelit vähentävät vuositasolla sähkönkulutustasetta nollatason tuntumaan
BLOK-talon energia-arvio (pdf) (517.5 KB)

Ilmanvaihdosta huolehdittava

Mitä tiiviimpi talo, sen tärkeämpää on, että riittävästä ilmanvaihtumisesta huolehditaan. Tässä talossa ilmanvaihto hoidetaan energiatehokkaasti ilmanvaihtokoneeella, jonka lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on peräti 80 prosenttia.

Monipuolinen lämmitysjärjestelmätekniikka

Päälämmitysmuotona toimii maalämpöpumppu, joka kerää lämpöä kalliosta. Hyötysuhde pidetään korkeana erityisen matalalämpöisen lattialämmitysputkiston avulla. Mitä vähemmän energiatarvetta on neliötä kohden, sitä pienempi veden lämpötila riittää.

Lattialämmityksen vuotuiseksi lämpökertoimeksi (COP) arvioidaan 4,0 ja käyttövedelle vastaavasti 2,5. Käyttövesi lämmitetään myös maalämmöllä, mutta hieman lattialämmitystä huonommalla hyötysuhteella. Käyttöveden lämmityksen osuutta pienennetään hiukan vähentämällä vedenkulutusta vesipiheillä pesukoneilla ja vettä säästävillä vesikalusteilla. Ratkaisun arvioitu vedenkulutus on 120/hlö/vrk, joka on noin 15 prosenttia alle keskimääräisen omakotitalotason.

Lisäksi kohteeseen rakennetaan varaava takka, jolla voidaan talvikuukausina vähentää maalämpöpumpulla tapahtuvaa lämmittämistä. Takka on myös ainoa lämmityslaite, jonka lämpö leviää ilman sähköä. Tällä varmistetaan, että vaikkapa syysmyrskyn aikana mahdollisen sähkökatkon aikana rakennus pysyy lämpimänä ja asukkaat saavat samalla hieman elävän tulen luomaa valoa.

Aurinkokeräimet ja -paneelit tukena

Aurinkokeräimillä tuetaan lattialämmitystä ja käyttöveden lämmitystä osan vuotta. Kuusi neliömetriä aurinkokeräinpinta-alaa tuottaa lämpöenergiaa noin 3 000 kWh vuodessa. – Aurinkokeräimet pyritään sijoittamaan niin, että siirtoetäisyydet tekniseen tilaan ovat lyhyitä, kertoo Juha Murtoniemi.

Aurinkosähköä tehdään noin 60 neliömetrin paneelipatteristolla. Keskikesällä sähköä saadaan parhaimmillaan noin 10 kW:n teholla eli yli oman käyttötarpeen. Haasteena on kysynnän ja tarjonnan ajoitus. Kun sähköä on eniten tarjolla, on yleensä sen hetkinen tarve vähäistä.

Akkujen kapasiteetti riittää varastoimaan sähköä saman vuorokauden sisällä käytettäväksi. Myös sähköauton lataus onnistuisi järjestelmällä. Ylijäämäsähköä voidaan myös syöttää sähköverkkoon. Tulevaisuudessa sähkönsyötöstä todennäköisesti voi saada myös rahallisen korvauksen sähköyhtiöltä.


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016