Kulutustiedot 2013

Nummelassa on asuttu jo maaliskuussa 2014 jo lähes kolme vuotta, ja kokonaisia mittaroituja kalenterivuosia on kertynyt tähän mennessä kaksi.

Talossa tarvitaan vielä joitakin taloautomaatioon kohdistuvia säätötoimia ennen kuin talon lämmitys saadaan kunnolla tasapainoon. – Lattialämmityksen toimilaitteista, jotka ohjavaat lämmityspiirin venttiilejä, vain yksi toimii oikeinpäin, eli kun lämpöä tarvitaan, venttiilit sulkeutuvat. Tämän takia talon lämmitys ei ole vielä tasapainossa. Vikaa selvitellään edelleen.

Säätöjen lisäksi on jouduttu tekemään myös joitakin korjauksia. – Poistoilmalämpöpumppuun on vaihdettu noin vuosi sitten kompressori vioittuneen tilalle takuutyönä, kertoo Tiina Kontio.

Takka lisälämmönlähteenä

– Takkaa on käytetty lähinnä kovilla pakkasilla, puunkäyttö vuositasolla ei ole ollut merkittävää, Tiina kertoo.

Takan käyttö on suositelluinta kovien pakkasten aikana, koska palaminen on silloin tehokkainta. Kovilla pakkasilla puulla vähennetään suoraan sähkölämmityksen osuutta kohteessa. Mikäli käytössä on vielä pörssisähkön hintaan sidottu sähköenergian hinta, rahallista säästöä voi tulla yllättävän paljonkin.

Kulutustiedot 1.1.-31.12.2013

Lämmitystarvetta ajatellen vuosi 2013 oli laskennallisesti noin 7% kylmempi verrattuna vuoteen 2012, joten lämpöpumpun kulutus olisi sillä perusteella voinut kasvaa noin 5%. Poistoilmalämpöpumpun keskimääräisessä lämpökertoimessa ei juurikaan ole tapahtunut muutosta, vaan lattialämmitys on kuluttanut merkittävästi vähemmän.

Toisen mittauskauden alentuneisiin lukuihin on osaltaan vaikuttanut muun muassa säätöjen tilanne ja toisaalta se, että edellisen mittauskauden aikana rakenteissa tapahtui vielä kuivumista. Osaltaan on vaikuttanut myös se, että muutaman lämmityspiirin kohdalla huonelämpötila on ollut ajoittain hyvin matala säätöongelmista johtuen.

Taulukko. Mitatut tulokset ajalta 01.01.2013-31.12.2013

Taloussähkö yhteensä (pois lukien koneellisen ilmanvaihdon sähkönkulutus)
3 775 kWh
Valaistus*) (sis. ulkovalaistuksen ja auton lohkolämmittimen käytön) 934 kWh
Lämpöpumpun kulutus (sis. ilmanvaihdon tuloilman lämmityksen ja
ilmanvaihdon puhaltimien kulutuksen)
6 376 kWh
Kokonaiskulutus yhteensä (josta yösähkön osuus noin 62%)11 085 kWh

*) Valaistus: Ulkovalaistus noin 200 kWh, 1 auton lohkolämmityksen sisätilalämmitin noin 300 kWh, taloautomaatiokeskus noin 50 kWh. Tällöin sisävalaistuksen sähkönkulutuksen osuudeksi jää arviolta noin 434 kWh.

**) Lämmin käyttövesi sekä tilojen lämmitys kuluttavat energiaa myös varaajan lämpöhäviön kautta. Varaajahäviö on osa talon poistoilmalämpöpumpun sähkönkulutusta. Talon poistoilmalämpöpumpussa on kaksiosainen varaaja, toinen puoli lämmitysvedelle ja toinen käyttövedelle. Sekä tilojen lämmityksessä että käyttöveden lämmityksen yhteydessä syntyy varaajahäviöitä. Varaajahäviöiden osuus energiatehokkaassa varaajassa ja järkevillä lämpötilasäädöillä on alle 1 000kWh vuodessa.

Taulukko 2. Poistoilmalämpöpumppu 1.01.2013-31.12.2013
Laite tuottanut yhteensä
15 429 kWh
– Lattialämmitykseen 12 342 kWh
– Käyttöveden lämmitykseen3 087 kWh
Laite vastaavasti kuluttanut (vähennetty ilmanvaihdon puhaltimet 600 kWh)
5 776 kWh
– PILP:n vuosilämpökertoimeksi saadaan noin 2,67, jolloin säästöä tulee noin:
9 653 kWh


Sivua päivitetty viimeksi 5.2.2016